Nuoren hevosen ajo-opetuskurssi 17.1.2016

Nyt on Wallulla takana 30 ohjasajotreeniä ja olemme siinä pisteessä, että viimeiset kerrat ovat menneet paremmin ilman tukihenkilöä kuin tukihenkilön kanssa. Toki vielä me kiemurrellaan ja pysähdellään ja kaikkea uutta (sekä vanhaa) pitää tutkia, mutta me ollaan edistytty! Pimeydestä ja kentän ja kokemuksen puutteesta huolimatta me ollaan edistytty :) 

Edistymisestä johtuen uskaltauduimme MWhevospalveluiden "Nuoren hevosen ajo-opetuskurssille. Teorian aikana muistutin taas itselleni sitä kuinka koskaan ei voi ohjasajoa treenata liikaa ja kuinka hevonen tulee opettaa erilaisiin aisoihin ja perässä tuleviin välineisiin, eikä vaan pelkästään ajolle. Kuulemma suurin osa ajo-onnettomuuksista tapahtuu kun kärryillä ajetun hevosen perään laitetaan reki ("koska onhan se kokenut ajohevonen") ja sitten ensimmäisessä kaarteessa reen aisa osuukin hevosta kintereeseen ja hevonen lähtee paikalta kuin tykin kuula. Koppakärryillä kääntyessähän aisat eivät koske hevosen jalkohin alas koska aisat ovat ylhäällä, eivätkä kiinnity alas kuten reessä kiinnittyy.

Ohjasajon lisäksi Wallua on kotona tutustutettu köysiaisoihin, joista se ei oikein sanonut mitään.. ei edes vaikka aisoihin kiinnitettiin vetokarttu. 

Kurssilla käytiin ensinnä Wallun kanssa läpi molempien puolen köysiaisat erikseen.. molemmilla puolilla se vähän ihmetteli kun köysiä läpsyteltiin sen mahan kohdalle.. kotona kun ei oltu tajuttu läpsytellä kuin nilkkoihin. Mutta yhtäkaikki köysiaisat olivat sille helppo juttu.. ei haittaa vaikka jalkoihin koskee. Sitten lisättiin pakettiin vetokarttu ja koska sekäään ei haitannut menoa, niin perään laitettiin vielä kevyt autonrengaskin ja sekin sopi Wallulle:) Harjoituksen lopuksi ohjasajettiin Wallua vielä niin, että molemmilla puolilla oli vuorotellen rima-aisa, joka kiinnitettiin valjaiden silarenkaaseen pujottamalla aisassa kiinni oleva paalinaru renkaan läpi. Paalinarun toisessa päässä käveli avustaja, joka olisi voinut irroittaa narusta jos jokin tilanne olisi tullut päälle. No Wallullehan kelpasi kovakin aisa. Ei haitannut rahiseva ääni lumellakaan. Enemmän kiinnosti aina kierroksen toisessa päässä oleva Pippuri-shettis ;)


Eli ylpeenä sai emäntä olla Wallusta <3





Seuraavaksi kotona jatketaan ohjasajoa ja jos löydetään tarpeeksi kevyt rengas rintavaljaille, niin vedellään sitä. Oikeat työvaljaat ovat kyllä tilattu ja niitä odotellaan kuin kuuta nousevaa :D 

Ohjasajon lisäksi tarkoitus on opettaa wallu laskemaan pyynnöstä pää alas.. (pään alas laskeminen rauhoittaa hevosta) joten se on hyvä taito oppia. Samoin haaveena olisi opettaa wallua viemään painoa taakse ennen eteen lähtöä. (Irtioton harjoittelua siis). Yhä on opettelematta myös neljällä jalalla tasapainoisesti seisominen ja taipuminen ja miljoona muuta juttua :D

Kommentit

  1. Hyvä sinä! Hyvä Wallu!
    Kyllä teistä hyvä pari taitaa tulla. :)

    VastaaPoista
  2. Hyvin sujuu, kiva. Ja saa lukea toisen kokemuksia koulutuksen alkutaipaleesta..

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ottaisitko itsellesi lampaita?

Mehupullojen pesu

DIY maakellari