maanantai 30. toukokuuta 2016

Hevostoukotyökurssi Ikaalisissa

Osallistuin lomallani kahden päivän hevostoukotyökurssille Åfeltin työhevostilalla Ikaalisissa. Ensimmäinen päivä aloitettiin haastavimmalla eli kynnöllä. Koska kyntäminen on yksi hankalimpia hevostöitä, niin se oli myös ensimmäinen mikä korvattiin traktorilla. Näin ollen esimerkiksi Firskarssin auran kehitys ja valmistus lopetettiin jo aikaa sitten. Ruotsalaiset jostain syystä kehittivät aurojaan pidempään. Suomalaisessa Firskarsin aurassa oleva "puukko" sopii vain tietynlaiseen maahan, mutta ruotsalaisten käyttämä "kuorija" toimii paremmin erilaisissa maapohjissa. Toinen lisäkehitys on ruotsalaisten käyttämä ohjauspyörä. Sen korkeutta säätämällä pystyy vaikuttamaan viillon syvyyteen. (Kyntökisojen vapaassa luokassa saa käyttää auraa jossa on alkuperäisenä varusteena ohjauspyörä)

Mitä pidempi nurmi, sen hankalampi on kyntötyö. Sänkipelto on helpoin kynnettävä. Kyntäminen vaatii myös hevoselta paljon. Sen tulee muun muassa kestää kaikenlainen jalkoihin tuleva paine. Eikä auraakaan voi ottaa käyttöön ilman huoltotöitä, vaikka edellisenä syksynä olisikin muistanut tervarasvata auransa eli vetotyön helpottamiseksi aura pitää terottaa ja rasvata (esim crc:llä tai fairyllä) ja kuluneet osat pitää pajoittaa oikean mallisiksi. Auran tulee seistä pystyasennossa kärkensä ja "kantapäittensä" varassa. Alla olevassa kuvassa auralle on rakennettu oma "pulkka" jonka päällä se on helppo kuljettaa pellolle.




Tässä kuvassa on tuunattu Fiskarssin 10 aura eli pariaura johon on rakennettu ohjauspyörä.


Alla kuvassa näkyy ohjeet siitä miten kyntö aloitetaan keskeltä peltoa. Tuo aloitus teki sellaisen "ei tästä mitään tule" fiiliksen, mutta onneksi homma helpottui hieman aloituksen jälkeen :) Ohjien tulee olla sopivalla kireydellä ja niiden tulee kulken kyntäjän toisen kainalon alta. Jos ohjat roikkuvat kyntäjän kaulassa niin kyntäjä ei pysty yläkropan käännöksillä ohjaamaan hevosiaan. Yläkropan lisäksi voi välillä toisella kädellä korjata menoa vetämällä vähän enemmän halutusta ohjasta. Itse auraa ei tarvitse työntää, eli riittää kun keskittyy ohjastuntumaan ja ohjaukseen :)


Alun jälkeen haimme järeämmät vehkeet käyttöön eli valjastimme kolme hevosta etutraktorin eteen. Etutraktori on vähän niin kuin etukärry, mutta tavallisen peräkoukun sijaan siinä on traktorin kolmipiste kiinnitys ja 13hv moottori josta saa voiman joko yhdelle vetävälle renkaalle tai ulosottona (traktorin lisälaitteille). Perään kiinnitettiin kaksi siipiset aurat ja koska etutraktori toimii kuten pieni traktori niin aurat nostettiin ilmaan ja köröteltiin pellolle.

Kuvassa näkyy kolmen hevosen aisa ja vetokartut.

Kyntämisen jälkeen etutraktoriin kiinnitettiin lannan levityskärry. Ja käytiin levittämään kakka peltoon. Hienosti lensi hevosenlanta pitkin peltoa.





Kuvassa esitellään amerikkalaisten valjaiden kekseliästä klipsua,
 johon saa vetoliinat tarpeen vaatiessa pois tieltä.


Sivuhuomiona tähän väliin, että kerron tässä vain kohdat mitä kurssilla opeteltiin ja jätän kertomatta sen mitä kaikkea me söimme ja joimme tauoilla.. Vaa'alle en ainakaan uskaltanut kurssin jälkeen nousta :D

Lannanlevityksen jälkeen oli äestyksen vuoro. Äestys oli varmaan suurimman osan kurssilaisten lempparipuuhaa. Siinä kun piti mutkitella, eikä onnistua tarkan suoran linjan ajamisessa. Äestystä tehtiin 11-piikkisellä joustopiikkiäkeellä ja hankmolla.

Allekirjoittanut on palaamassa Paronin ja Bogasin kanssa pellolta.
Kuva Susanna Malmström. 

Kurssin viimeisin aihe oli kylväminen. Kylvämisessä käytimme Tulos 9 mallista kylvökonetta. Kylvökoneen sisällä on ohjeet miten paljon se kylvää ja millä säädöillä, mutta säätöjen paikkaansapitävyys on hyvä tarkistaa. Tässäkin tapauksessa ohje näytti säätöä 9 mutta totuus oli 7. Tämän koneen säädöt tarkistettin siten, että viljasäiliö täytettiin kauralla ja toinen rengas tunkattiin ylös ja viljatorvien alle asetettiin säiliön kansi. Sitten ilmassa ollutta rengasta kierrettiin 23.5 kierrosta ja kannelle pudonneet viljat punnittiin. Kyseisen kylvökoneen heinänsiemenlaatikko oli hieman viottunut, joten heinänsiemen laitettiin viljasäiliöön kauran seassa.

Kylvössäkin ideana oli tarkkuus ja suoraan ajo.. jostain kumman syystä kävi isäntä paikkakylvämässä pellon meidän jälkeen ;)



Kaiken opiskelun (ja syömisen) lisäksi ehdittiin me saunoakin ja nauttia Pakurin rannan ihanista maisemista :)


Loppuun viä todistusaineistoa allekirjoittaneen harjoittelusta.

6 kommenttia:

  1. On siin ollu opettelemista ja hienostihan se kyntö sulta meni. :)

    VastaaPoista
  2. On varmaan raskasta tuo kyntäminen sekä hevoselle että ihmiselle! Meilläkin on tuollainen kyntöaura, vaan koristeenapa makaa niityn reunalla :).

    VastaaPoista
  3. Mä nostan hattua niille jotka on tota mun kivipeltoa hevosvehkeellä viljelleet..

    VastaaPoista
  4. Traktorillakin on jo vaikeaa kyntää, niin mitä se sitten on hevosella? Se vaatii jo todellista taitoa. :)

    VastaaPoista
  5. Huhhuh. Olipa upeat hevoset ja hieno kokemus ja hyvää oppia sulle! Eipä tuossa rannassa ja rantasaunassakaan valittamista ;)

    VastaaPoista
  6. Täytyy kyllä myöntää että ekan päivän 12h tunnin ja saunan jälkeen maisemien nauttiminen jäi vähän vähille nim.saunalyhty :D

    VastaaPoista