Poni-kuulumisia
Elmeristä on monasti vaikea, uskoa ettei sillä oltaisi ajettu aiemmin, sillä niin helposti se esimerkiksi oppi kuolaimet merkinantovälineenä. Viime talvena lähinnä ohjasajoin sitä ja se totteli hyvin apuja eikä köysiaisojen ja kovien aisojen vetäminenkään ei aiheuttanut mitään ihmetystä. Kesällä ostin vanhat koppakärryt, joihin ystävän kanssa vaihdettiin vanerit ja lisättiin vetokarttu. Teetätin verholijalla siihen vielä penkin pehmusteet ja maalasin rungon mustaksi. Nyt sitten ollaan treenattu ohjasajon lisäksi kärryjen vetämistä ja se on mennyt hienosti. Suurin haaste tähän mennessä on tauolla palkkioporkkananpalan syöminen kuolainten kanssa, mutta Elmeri on suhtautunut haasteeseen oikealla aseteella eli "vain syömällä paljon porkkanaa voi tulla porkkanan mestarisyöjäksi ;)" Ensimmäisellä kerralla avustaja veti ohjasajettavan Elmerin perässä kärryjä, jotta äänimaailma tulisi tutuksi. Sen jälkeen aisoihin totutettu Elmeri laitettiin kärryjen eteen ja kolmen avust