Harmaa torppa

Nyt on se aika vuodesta, että ihmiset kauhistelevat sitä "kuinka sä voit syödä lemmikkisi (tai lapsesi kuten eräs mies totesi)" Eräs rouva kauhisteli sitä kuinka joku voi syödä OMAA eläintään. (toim.huom. rouva ei ollut kasvissyöjä) Omaa? Onko lihan syönnissä tärkeää se, että kuka eläimen on omistanut? Eipä ole tullut mieleen, että olisi relevanttia kuka eläimen on omistanut, minä, naapurin isäntä vai Atrian sopimustuottaja. Minulle tärkeää on se, miten eläin on elämänsä elänyt ja miten sen loppu on järjestetty. Omasta eläimestä voin olla varma miten se on elänyt ja miten se on lopetettu. Eli onhan omistussuhde sinänsä tärkeä asia, mutta mielestäni se on hyvä asia, eikä kauhea asia. Ymmärrän toki, että on helpompaa syödä kaupan lihaa, jonka elämää ja kuolemaa ei ole nähnyt. Mutta kumpi on tärkeämpää: minun tunteitteni helppous vai eläimen hyvinvointi? Kyllähän minä vastailen noihin kauhisteluihin, mutta välillä se tuntuu vähän epäreilulta, kun en itsekää...

TEE-SE-ITSE maakellari Aloitin maakellarin rakentamisen sillä, että aluksi tyhjensin vanhan perunakuopan ja kaivautin siihen vähän isomman kuopan. Sitten pohjalle levitettiin karkeampaa mursketta ja lopullinen tasoitus tehtiin hienommalla murskeella. Samalla ympärille levitettiin salaojaputki. Kellaria varten ostin noin 250 kappaletta RUH-290 harkkoja ja kaksi 1000 kg valmislaasti säkkiä. Muurari muurasi seinät, jonka jälkeen ulkopuolelle asennettiin finfoam eristeet ja maaaines siirrettiin takaisin seinää vasten. Viimeinen harkkokerros tehtiin kapeammilla harkoilla, jotta seinien yläreunaan saatiin aikaiseksi pieni huullos. Tuohon huullokseen leikattiin pohjalle bitumikaistaletta ja päälle painekyllästetystä patikasta kehys. Kehykseen kiinnitettiin välikaton ruoteet (2*6 tuumaa) joihin puolestaan ruuvattiin alapuolelle kiinni sisäkatoksi vallittu painekyllästetty raakalaudoitus. Välikattoon tuli 30 cm kerros Ursan lasivillaa.   Tämän jälkeen nousi kahdesta 2*6 tu...

Tänäkin vuonna jouluni on alkanut varhain. Nimittäin Operaation joulunlapsen paketit Romanian ja Moldovan köyhillä lapsille lähtevät maailmalle 10.11.2014 Minusta on ihana tehdä paketteja kun tiedän, että ilo vastaanottajapäässä on suuri ja vaatteet tulevat todella tarpeeseen. Tänä vuonna tein viisi pakettia. Yhden 3-vuotiaalle tytölle, kolme 5-vuotiaalle pojalle ja yhden 7-vuotiaalle pojalle.   Vasemmalla kuvassa on yksi 5-vuotiaan pojan paketeista. Hintaa paketille tuli reilu 10euroa. Löysin ihan viime tipassa eurolla sandaalit. Vendin college-housutkin maksoivat vain 3 euroa ja fleecepipo 0,50 euroa. Tytön paketti tuli maksamaan vähän yli 20 euroa koska panostin 7 euron kurahaalareihin ja 6 euron trikoopaitaan .   Isomman pojan laatikkoon löysin 10 euron tarralenkkarit, muutaman euron pipon ja 7 euron paita ja housuyhdistelmän.  

Harmaan torpan ikkunan lähenevät fiksauspistettä, joten emäntä päätti kouluttaa itseään silläkin saralla. Metsänkylän navetta järjestää kaiken muun ohella hyviä lyhytkursseja vanhojen talojen remontoijille, joista tämä oli yksi. Kurssi pidettiin Sinisen ikkunan tiloissa Hausjärvellä ja kouluttajana toimi Tiina Raitaoja Päivän aikana käytiin pikaisesti läpi kaikki ikkunan entisöinnin vaiheet lukuunottamatta puuosien uudistamista, ( joka on jatkokurssin aihe). Työ alkaa ikkunaruudun kiinnittämisellä pukeille ja ikkunan sekä pokien merkkaamisella. Merkitse aina ikkunan ja pokien vasempaan yläkulmaan mistä ruudusta on kyse ja piirrä itselle karttakuva koko ikkunasta.(Permanent-tussi sopii hyvin ikkunan merkkaamiseen.) Ikkunan entisöinti aloitetaan kitin poistamiselle. Kitin poistaminen tapahtuu pääsääntöisesti lämmön avulla. Tätä varten on ihan omat laitteensa esimerkiksi Speedheater, joka nimensä mukaisesti lämmittää nopeasti kittimassan pehmeäksi, mutta laite on verratt...

Ompelukurssi on jatkunut auton vaatteiden valmistuksen merkeissä Ensinnä mittailin penkkiä ja piirsin kaavapaperille runsaat summa mutikka -kaavat ja sitten mallasin niitä autossa ja leikkasin kaavat. Kankaaksi valitsin Suomen armeijan viltit. En arvannut, että ompelukoneelle ei tuota tuskaakaan ommella kahta viltin palaa päällekäin, joten ostin reunaan vähän ohuempaa kangasta. Aluksi ajattelin että penkinpäällisen taakse tulisi vetoketju, mutta ei se ollutkaan tarpeen, joten päällisestä tuli vain päälle pujoitettava pussi. Vielä on kuskin penkin päällistä viimeisteltävä, ennen kuin pääsen repsikan penkin kimppuun. Toivottavasti ehdin saada nuo valmiiksi tänä syksynä. Alkuun en meinannut yrittääkään ommella mitään itselleni, mutta jostain syystä ihastuin kangaskaupassa mustaan kohoruusukuvioiseen kankaaseen ja päätin tavoitella itselleni mekkoa.. (Onneksi kangas ei ollut kovin kallis..jos vaikka mekosta tuleekin tuluskukkaro:D )   Tällaista Burdan 9/2014 kaavaa a...

Olen törmännyt keskusteluihin, jossa mietitään omavaraisen elämän aloituskustannuksia. Omavaraisuusastettahan voi kasvattaa ihan kaupungissakin, mutta jos puhutaan siitä, että haluaa muuttaa maalle ja aloittaa oman liha- ja kasvisruokansa kasvatuksen, niin kyllähän se vaatii jonkin verran aloituskustannuksia.. Listasin tähän muutaman hankinnan.. toki moni riippuu siitä mitä eläimiä aikoo pitää ja millainen talo on sekä siitä miten paljon haluaa tehdä itse ja miten paljon haluaa käyttää lihastyövoimaa. Yksi työkaluseinistäni Tila (talo, navetta, laidunta, ehkäpä vähän puitakin sekä liiteri.. ja minun mielestä välttämättömyys on myös pihasauna sekä huussi :D ) Navettaan tarvitaan karsinat ja tilat rehuille ja muille tarvikkeille Eläimet Kasvimaa, marjapensaat, hedelmäpuut, kasvihuone Maakellari Aitaverkkoja ja pylväitä Pihapata (mielestäni kovin tarpeellinen) Mehumaija, mehupuristin Leivinuuni Koukullinen auto ja peräkärry tai pakettiauto olettaen, että on...

Olipas mukava viikonloppu! Ystäväni kaupungista tuli 5kk:sen Melli-koiran kanssa yökylään. Melli tuli tutustumaan maaseudun eläimiin. Lampaat olivatkin paimenkoiralle jo ihan tuttu juttu, mutta mitä noi vuohet on?! Niitä pitää selvästi vähän komentaa. Ihan parhaita olivat kuitenkin possut! Ah niiden suupielistä roikkui lasagnea, joka on tietenkin tarkoitettu koirille nuoltavaksi :D Lauantaina vieraita tuli lisää. Pikkutytöt tuotiin katsomaan syyslomalla eläimiä. Toinen tytöistä ilmoitti, että hänhän ei rupea lapsityövoimaksi mulle, mutta niin vaan mun kädestä vietiin harava ja nyt on yhden vaahteran lehdet nätisti lehtikompostissa :D Seuraavaksi pihaan kaarsi ystäväni irlantilaisine sukulaisineen. Tarjosin heille eksoottista mahdollisuutta harjata katuharjalla porsaiden selkiä (koska se on Paistin ja Piffin mielestä syömisen jälkeen parasta mitä voi olla ) :P Illasta sitten pihaan saapui naapureita, joiden avustuksella kellarin katto sai aluskatteen myös toiselle puolell...