Sian paloittelu

Voi miten pieni ihminen voi tulla onnelliseksi lihanleikkuusta! Tältä keittiöni näytti sikani paloittelun jälkeen :) Etualalta jakkaralta löytyvät keittolihat, vasemmalta ämpärillinen pekonia, oikealla jauhenlihaa, pöydällä vasemmalla sisä- ja ulkofileet ja niiden takana kyljykset, kinkku ja palvaukseen lähtenyt pala, oikealla edessä kaslerit ja sen takana rullalihat ja pikkujoulukinkut...


joulukinkku <3
 

Ruhopaino oli noin 80kg


Kuvassa rilliripsejä ;) ja kyljyksiä








Kommentit

  1. Onpa yltäkylläinen näky! Ei vähään aikaan tule possusta puute!

    Ekasta kuvasta näkyy myös, että porsaanlihaparatiisin kunniaksi nostettiin maljat, mihin olikin täysi syy.

    Eilen tein karjalanpaistia luomupossun kasslerista, luomunaudan lavasta ja luomusipulista. Ei tarvittu mitään muita mausteita kuin suolaa (maustepippuria laitoin perinteen vuoksi), ja tuli niin hyvää, että alakerran isännällä pyöri silmät päässä kun sitä maisteli. Sääli ettei makua saa blogiin, muuten postaisin tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä aivan ihanaa että ei tarvitse kaupasta sianlihaa ostaa <3 Juu pöydällä laseissa näkyy "kaatoryypyt" kuulemma semmoiset kuuluvat asiaan.. mä kun en oikein juo, niin en saanut lasillistakaan kokonaan alas, mutta kulaukset possujen kunniaksi :D
      Kuulostaapa tekemäsi herkut ihanalta!

      Poista
  2. Mahtava blogi! Parissakin lukemassani blogissa on ollut linkki blogiisi, enkä tiedä, miksen ole tullut ennen sitä klikanneeksi. Ehkä siksi, että harmaa torppa kuulosti äkkiseltään pelkältä sisustusblogilta, jotka eivät ole ykköslukemistoani, vaikka joitakin sellaisiakin vilkuilen. No, tänään sitten klikkasin ja wau, täältähän löytyi vaikka mitä mielenkiintoista! Itsellä siis samansuuntaisia inspiraatioita, vaikka tällä hetkellä kaupungissa asunkin. Kukkoja tuli teurastettua pariin kertaan itse viime kesänä ja kokemus teki hyvää. Etukäteen siis pelkäsin, että kuinka kauhealta se tuntuu, mutta noiden eläinten rauhallisuus toimituksen edessä teki minuun syvän vaikutuksen. Ihan kuin niille olisi maailman luontaisinta, että ne teurastetaan kirveellä tallin takapihalla. Ja kuinka paljon parempi elämä niillä onkaan, kuin tehotuotetuilla broilereilla. Seuraavana projektinani on hankkia sonni, joka sitten syödään jossain kohtaa. Kaverin kanssa siis kummallekin omat sonnit kaverin pihaan kasvamaan. Sitten kun pääsen tästä itse maalle, niin sitten niitä eläimiä tulee luultavasti syömispuolelle lisääkin. Toistaiseksi näin kaupunkilaisena täytyy tyytyä pääosin mielihyvän tuottaja -eläimiin eli koiraan ja hevoseen. Kiitos blogistasi, täältä löytyi paljon mielenkiintoista juttua, mitkä itseä kiinnostaa ihan toteutuksenkin tasolla lähivuosina. Keep on going! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! On mukavaa kuulla, että ihmisiä kiinnostaa nämä puuhasteluni :) Sisustamista en oikein ehdi harrastamaan, enkä enää tosin uusia tavaroita haluakaan, mutta voihan toki kauneutta luoda järjestämällä tai tuunaamalla vanhoja tavaroita uusiksi. Enemmän blogini kuitenkin on pieni muistikirja tällaisen kaupunkilaisen elämästä maalla :) Mahtavalta kuulostava projekti tuo sinun sonnisi! Toivottavasti haave toteutuu lähitulevaisuudessa!

      Poista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ottaisitko itsellesi lampaita?

Mehupullojen pesu

DIY maakellari