Harmaa torppa

 Tuttuun tapaan haaveilen erilaisista rakennusprojekteista. Tavoitteenani on ollut jo useamman vuoden ajan suunnitella kolme rakennusprojektia kullekin kesälle. Viime vuonna mainitsinkin jo, että vuohille täytyy rakentaa uusi katos. Talvi alkoi aikaisin, mutta koska vielä teki mieli rakennella, aloittelin uutta  vuohikatosta viime vuoden puolella.. sormet jäässä  :) Toisena tavoitteena on saada ponikatos valmiiksi ja kolmantena ikuisuusprojektina olisi kellarin ulkovuorauksen viimeistely. Kasvimaan suhteen haaveilen lehtokotiloiden nitistämisestä ja runsaasta juures- sekä kaalisadosta.  Tällä kertaa en rakentanut vuohikatosta kuormalavoista enkä maan tasalle, vaan kokeilen saisinko koroitetun vuohikatoksen avulla kätevästi lypsettyä itse seisoen ja vuohen syödessä terassilla. Joulua varten tein väliaikaisen katon, jotta sain rakennettua terassille uuden seimen. Tässä vielä joulu 2023  Käypä kurkkaamassa muiden omavaraisblogistien kuulumisia ja suunnitelmia: Kasvuvyöhyke 1 Krutbacken  h

Tätä kysymystä olen kuullut useasti viime päivien aikana. Ja kiitos kysymästä, eläimet pärjäävät ihan hyvin. Allekirjoittanutkin selviää, mutta voitte arvata millaista on hirsitorpassa, jossa ei ole ulkovuorausta, tuulensuojalevyja tai muita eristeitä. Pelkkä pakkanen ei ole niin paha kuin pakkanen ja tuuli. Silloin torppa jäähtyy tehokkaasti.  Eläimet syövät samaa ruokaa niin tavallisena talvipäivänä kuin paukkupakkaspäivänä. Ponit ovat ympäri vuoden ulkotiloissa, eikä niillä käytetä loimia, vaan ne kasvattaat melkoiset karvapeitteet, jotka eristävät niin hyvin, ettei selkään satanut lumi edes sula karvojen päältä. Ainoa ero on heinämäärissä ja lämpimässä juomatarjoilussa. Heinää ponit saavat tavallista enemmän ja olkea on tarjolla vapaasti.  Kanalani ja kuttulani ovat sen verta matalia, etten ole perustanut kanoilleni pehkua lämmitykseksi. Normaalina talvena vuohet lämmittävät  sen verta tilaa, että kanojenkin vedet pysyvät sulana. Paukkupakkasia varten kanalan eteisen katossa on läm