Syksyn kuulumisia
Sairastelut jatkuivat kesästä syksyyn, mutta sään puolesta syksy oli ihanan lämmin ja kuiva. Lämpimän syksyn varjopuoli on tietenkin pitkittynyt polttiaiskausi, mutta jos sitä ei lasketa niin muutoin eläimet saivat kaikki nauttia ulkoilusta ja mutaakaan ei ollut pahemmin. Hoitokoirani Sulo sai alkusyksystä pikkuveljen Oton ja lämmin syksy helpotti sisäsiisteyden opettelua. Nämä mäyräkoirat kun eivät pidä märästä kelistä. (Vesisateella pissalla käydään hevostrailerin alla). En ehtinyt tehdä kesällä polttopuita valmiiksi, mutta parin talkoiden avulla puut saatiin palasiksi ja liiteriin syksyn aikana. Tämä syksy oli ihana myös omenoiden suhteen. Sain ensimmäisen oikean sadon syysomenapuistani ja pääsin puristamaan omenamehua. Yhdestä korillisesta näytti tulevan kaksi litraa mehua kellariin ja lasillinen heti nautittavaksi. Ampiaiset pitivät ikävä kyllä mehusta myös ja osallistuivat vähän liikaa prosessiin. Naapurilta aikoinaan saadut luumun piiskataimet tuottivat nyt ensimmäist...