Tekstit

Suosituimmat postaukset

Pienviljelijän ruokaturva

Kuva
Mitä jos kaupasta ei saisikaan ruokaa? Mitä jos toimitusketjut olisivat katkenneet tai kauppa olisi kiinni lakon vuoksi, mitä ruokaa silloin laittaisin?  Kellarista löytyy juureksia, hilloja, mehuja, (likööriä) ja valmiita pastakastikepurkkeja. Navetasta löytyy maitoa, josta saa tehtyä kermaa, jogurttia ja voita. Navetasta saa myös kanamunia ja kotoa löytyy viime kesän hunajasatoa. Pakastimesta löytyy marjoja ja lihaa. Viljoista säilön vain kauraa (eläimille). Keittiöstä löytyy kotivaralaatikko ja kaapeista lisää elintarvikkeita. Mutta entäpä jos kaikki kotivaran tuotteet olisi käytetty, mitä silloin söisin? Talvella voisin syödä esimerkiksi Juuressosekeittoa Uuniuureksia Perunamuusia ja peuramureketta Peurakeittoa Kauraleipää (tämä vaatisi työtä ja harjoitusta) Kaurapuuroa hilloilla tai marjoilla Jogurttia hillolla tai marjoilla Munakasta Pyttipannua Perunapurjososekeittoa Satokautena Täytetyjä kesäkurpitsoita Muna-salaattia Kukkakaalikeittoa Kanttareillikastiketta ja perunoita Kaalil
9 kommenttia
Lue lisää »

Kuinka usein pienviljelijä miettii logistiikkaa?

Kuva
 Väitän, että pienviljelijä saa ajatella logistiikkaa todella usein, varsinkin jos tilan rakennukset ja toiminnot eivät ole täysin valmiit.  Logistiikka sanaa käytetään yleensä viittaamaan tavaroiden kuljetukseen, jakeluun ja varastointiin. Pientilalla voi joutua miettimään vaikkapa polttopuiden kuljetuksen logistiikkaa, lumen varastointia tai heinän jakelua. Rakennusten ja kulkuväylien suunnittelu vaatii logistiikkaa Pienviljelijä joutuu miettimään: Millä välineillä rakennukselle kuljetaan? Rakennusaikana, normaalisti ja poikkeuksellisesti? Vaatiiko kulkuväylät kääntymistilaa esimerkiksi peräkärryille? Portaiden lisäksi joihinkin paikkoihin on hyvä olla myös rampin mahdollisuus. Mahtuuko ovi aukeamaan, jos katolta tulee lumet talon eteen?  Mahtuuko kottikärryillä tai traktorilla kaikista tarvittavista ovista sisään? Missä sijaitsee vesipiste? Missä vettä tarvitaan eniten?  Entä kulkumatka puuliiteriin? Tulisiko puuliiterin sijaita lähinnä taoa, vai saunaa vai kenties paikkaa missä pol
1 kommentti
Lue lisää »

Omavaraistelun taloudellinen aspekti

Kuva
Omavaraistelu yhdistetään useasti siihen, että siitä pitää tulla säästöjä kun ei tarvitse ostaa itsetuotettuja tuotteita kaupasta ja samaan hengenvetoon sitä myös kritisoidaan, että monia tuotteita saa kaupasta halvemmalla kuin itse kasvattaen. Se on totta, että massatuotannolla ja kilpailulla hintoja saadaan laskettua matalaksi. Ja jos ei ole täysin omavarainen, niin tuotannosta tulee itselle kustannuksia. Usein ainakin aloituskustannuksia. Eli jos tavoite on  säästää mahdollisimman paljon rahaa, voisi pyrkiä tuottamaan vain ne elintarvikkeet ja tuotteet, joista tulisi tuottoa ja etsiä muut tuotteet esimerkiksi tarjouksista. Kasvimaalla voi kyllä säästää ruokakustannuksissa jos kasvattaa kasvit omista simenistä, nostaa veden omasta kaivosta, tuottaa kasveille omassa kompostissa lisäravinteita ja käyttää omaa työpanonsta kasvimaan hoitamiseen.  Entäpä sitten eläinkunnan tuotteet? Hunajantuotanto maksaa aloituskustannukset melko pian takaisin, jos sato on hyvä ja saa myytyä hunajansa. E
8 kommenttia
Lue lisää »

Lämpöä torppaan

Kuva
Tämä kirjoitus kuuluu  Sadun ja Heikin luotsamaan omavaraistelijoiden kuukausikirjoitussarjaan.  Jos et ole lukenut blogiani aiemmin, niin voit kurkata esittelytekstini täältä. Mutta sitten ajankohtaiseen asiaan eli lämpöön. Sitähän me kaivataan nyt talven pakkasten keskellä.  Torppani lämpiää pääosin puilla, mutta tuvassa on yksi irtopatteri ylläpitämässä lämpöä kun allekirjoittanut on muualla kuin lisäämässä puita hellaan. Tuvassa on siis takka ja keittiössä Porin perhemaija. Kovilla pakkasilla lämmitän takkaan aamuin illoin ja päivän lisäilen hellaan puita. Tämä onnistuu silloin kun olen etätöissä kotona. Yläkertaan haaveilen lämmönlähteeksi pientä Högforsin rapid 20 -hellaa. Viertaita varten yläkerrassa on irtopatteri, mutta tänä talvena se ei ole ollut kuin kerran päällä. Hyvät eristeet ja alakerrasta nouseva lämpö on pitänty yläkerran +8 - +14c lämmössä. Yläkerran päädyissä torpassa on ulkovuorilaudoitus ja tuulensuojalevyt, toisin kuin alakerrassa, jossa seinät ovat pelkällä hi
16 kommenttia
Lue lisää »

Erityistaitoni omavaraistelussa

Kuva
 Tämän kuukauden omavaraisyhteispostuksen aiheena ovat omavaraistelun erityistaidot. Jollain taito voi olla kerhäys, toisella säilöntä ja kolmannella vaikkapa juustojen valmistus. Arvaatko mikä on allekirjoittaneen erityistaito? Mutta ennen erityistaitoon paneutumista, käydään läpi harmaan torpan kuulumiset. Syksy on saapunut ja kasvukausi on päättynyt. Punnitsin enimmäistä kertaa elämässäni syksyn satomäärät. Keväällä asetin itselleni tavoitesatomäärät ja tässä kirjoituksessa vertasin tavoitteita saavutettuihin määriin. Punnintaan käytin kalavaakaa, jota käytän ponien heinämäärän punnitsemiseen. Sen verta helppoa tuo punnitseminen oli, että taidan jatkaa määrien mittaamista kiloissa myös ensi vuonna. Kesän rakennusprojektit ovat jatkuneet syksyn hämärässä sen verran, että tallin lisäksi myös tallin takana olevassa huussissa on nyt katto. Uudessa huussissa on kattohuovat, suuri osa rimoista sekä ikkunat. Ponikatoksessa on nyt katolla aluskate ja kaksi laudoitettua seinää.  Kuvassa uud
10 kommenttia
Lue lisää »

Kesän 2022 satohaaveista syksyn todellisuuteen

Kuva
 Alkuvuodesta kirjoitin postauksen tämän kesän satohaaveista.   Haaveissa oli säilöä kellariin 52 kg vihanneksia eli  22 kg perunaa 4 kg lanttua 5 kg kaskinaurista 2 kg punajuurta 5 kg palsternakkaa 3 kg purjoa ja sipulia  10 kg kaaleja  1 kg papuja ja pinaattia Tavoitteisiin en yltänyt, mutta sen verta lähelle, että ehkäpä yritän ensi vuonna saavuttaa saman tavoitteen. Tämän vuoden määrät olivat siis seuraavat: 10 kg kaalia, mutta lehtokotiloiden vuoksi laatu kärsi 5 kg palsternakkaa ja porkkanaa n.1 kg naurista 20 kg perunaa 1,5 kg purjoa 3 kg sipulia 10 litraa papuja, joista puolet meni kanoille 0kg lanttua, koska kaaliperhosen toukat 0kg pinaattia, koska pinaatti kukki niin nopeasti, etten ehtinyt säilöämään sitä 0kg punajuurta.. koska en kylvänyt sitä :D Eli tavoitteista jäätiin noin 10 kg verran.  Pastakastikepurkkeja kertyi se sama määrä kuin viimekin vuonna eli noin 20 purkkia. Mehuja kellarissa on noin 10 litraa ja erilaisia hilloja myös jonkin verran. Uutena kokeiluna on 4 pu
2 kommenttia
Lue lisää »

Pienviljelijän kesätoimet

Kuva
Jos keväällä pienviljelijä valmistelee asioita kesää varten, niin kesällä pienviljelijä varautuu tulevaan talveen. Kesä koostuu siis eläinten ja ihmisten talviruuan valmistelusta, polttopuiden kuivatuksesta sekä erilaisia rakennus- ja huoltotoimenpiteistä. Kasvimaan hoito Kylvöjen jälkeen alkaa kasvimaan kastelu ja kitkentä. Kuumana ja kuivana kesänä kastelu voi olla työllistävyyden lisäksi haastavaa kaivojen kuivuessa. Kateviljely ja biohiilen käyttö vähentää kastelun tarvetta kasvimaalla, mutta kasvihuoneessa kastelua tarvitaan jatkuvasti, varsinkin jos kasvilaatikot eivät ole maakosketuksessa. Kasvimaan hoitoon kuuluu myös kompostin hoito, harvennus ja tuholaistorjunta. Heinäsään kyttäys ja heinätyöt Heti kesän alettua alkaa eläinten omistajien heinäsään kyttäys. Heinämaa uudistetaan yleensä neljän vuoden välein, joten toiset maat vaativat kyntöä, äestystä ja kylvöä ja toiset heinän niittoa, pöyhintää, karheelle ajoa ja paalausta tai seipäille nostoa. Nurmesta saadaan kaksi tai kol
1 kommentti
Lue lisää »