Aurinko on paistanut ihanasti ja olen käyttänyt lähes kaiken ylimääräisen ajan risuja kuskatessa. Eräs naapuri lupasi hakea metsäkärryllä risuni omaan risukasaansa ja kun kerran noin hyvän tarjouksen saa, niin täytyyhän niitä risuja sitten kasata oikein urakalla. Kasoissa on viime talven vaahteran oksat, kasvimaalta kaadettujen koivujen ja kuusen oksat, pihan syreeniaidan kaikki ylikasvaneet varret ja ainakin 5 (yököttävää) tuomea palasissa sekä talven myrskytuhoja eli lähinnä lepän latvoja. Kauniista kukinnasta huolimatta olen aina inhonnut tuomea. Olen ajatellut, että joka kerta kun saan yhdenkin tuomen pois tontiltani, maailmasta tulee parempi paikka ;) Tuomi haisee mielestäni kamalalta, se käy silmille kun sen oksia yrittää raahata ja se valtaa alaa, niin että. Mutta tänä keväänä kuulin ensimmäisen hyvän asian tuomesta. Nimittäin myyrätkin kuulemma inhoavat tuomen hajua. Tänä vuonna aion siis tapittaa perunamaani reunat tuomen oksilla. Toivottavasti väite pitää paikkaansa.