Harmaa torppa

Syksy on saapunut, mutta pienet rakennusprojektit jatkuvat silti. Loppukesästä iski täysin puskista idea laajentaa lammaskarsinaa. Sehän tarkoitti sitä, että vanha betoninen karjan vesisäiliö, (jota olin käyttänyt rehuvarastona) sai luvan lähteä. Sehän ei kyllä hajonnut tämän naisen voimin, mutta onneksi sain apuja. Tämän jälkeen tarkoitus oli vain lisätä lavoja seinäelementeiksi lisää, mutta pian kävi selväksi, että paras lopputulos tulisi jos seinät rakennettaisiin uudestaan alusta asti apulantalavoilla. Onneksi sain lahjoituksena 5 apulantalavaa ja sitä fiksua työvoimaa.. Oma rakentamisen jälki olisi ollut sinne päin. Nyt karsinaan on käytetty vatupassia ja ajatustyötä reilusti enemmän kuin omaan kärsivällisyyteni olisi sallinut ;) Ja tässä tämähetkinen tilanne: Tarkoitus on rakentaa oven kohdalle vielä liukuovi  ja rakentaa mahdollinen karsinanjakoväliseinä. Näin ollen poikimiset ja astutukset ovat helpompia, kun "lauma" saa olla lähekkäin vaikka eri puol...

Pässit palasivat kotiin laitumelta.  Tarkkaavaiset lukijat muistavat ehkä, että laitumelle lähti kolme mustaa pässiä ja nyt palautuikin kaksi mustaa ja yksi pieni valkoinen. Laitumenpitäjä myönsi pesseensä yhden vähän liian kuumassa pesussa valkaisuaineen kera ;) Oikeasti tein vain vaihtokaupat eli Viulu lähti lähitilalle ja Uuvelo tuli sen sijaan mun luo. Toinen puskista tullut yllätys oli pikkupukki. Eräs ystäväni oli ostanut pikkupukin, mutta koska ei päässyt sitä noutamaan heti, niin pyysi minua hakemaan sen ja voi kuinka viehättävä pikkupukki sieltä tulikaan! Sen siis piti olla vain yhdenyön kylässä, mutta koska taisin vähän ihastua, pyysin luvan pitää sitä luonani vähän pidempään. Josko se vaikka astuisi Hilman ja Irmelin.   Satokausihan oli harmaassa torpassa surkea tänä vuonna, mutta muutaman pienen pullon/purkin ja naatin sain kellariin viedä :)  Kellarin ilmankosteus näyttää pyörivän 87 tuntumassa ja lämpöä on noin +6c eli sen puoleen vaikuttaa hyvältä...

Minulta pyydettiin taannoin yleistä kirjoitusta lampaidenpidosta. Tässä siis amatöörin näkemys lampaiden pidosta ;) (Tekstin alta löytyy linkki vähän pätevimpiin ohjeisiin) Laku Ensinnäkin pitää keksiä joku syy miksi hankkia lampaita . Tai ei ole pakko, mutta yleensä hankinta on helpompi perustella ympärillä oleville ihmisille jollain syyllä. Lampaita voi ottaa esimerkiksi raivaussahan korvikkeeksi, lemmikiksi, tuotantoeläimeksi tai vaikkapa kaikista syistä yhdessä. Ja kyllähän ne kelpaavat myös terapiaeläimiksi. Itse lainasin ensimmäiset pässit pihaani tuolla raivaussahasyyllä, mutta omat tulivat sitten tuotantoeläinsyyllä ja hoitavat siinä samalla hyvin lemmikki- sekä terapiaeläimen virkaa.  Seuraavaksi pitää päättää minkä rotuisia lampaita haluaa. Itse sain ensimmäiset lampaani lahjoituksena, joten suomenlammas-rotu tuli valittua siinä samalla :) Ja sitten  voikin marssia oman kunnan maaseutuvirastoon ja rekisteröityä lampaidenpitäjäksi. Tilavaatimukset eivät ...

Tiedätte varmaankin tuon tilanteen. Täällä kyseinen tilanne kulminoitui eilen. Eli jo viime syksynä kyselin tytöilleni parturiaikaa, mutta kukaan tutuista partureistani ei ehtinyt paikalle, joten päätimme yrittää selvitä talvesta tukka tanassa. Eikä siinä mitään, talvisin ei täällä käy kovinkaan paljon vieraita, eikä tallissa ole peilejäkään. Mutta sitten tuli kevät ja lämmöt nousivat ja tukka vaan kasvoi. Lakulle sentään sain parturoinnin juuri ennen poikimista, mutta Minttulaku läähätti yhä pehkonsa alla. Tiedustelin taas partureita, mutta ymmärrettävästi kevät on kiireistä aikaa ja sitten kävi niin että eilen säälini kasvoi liian isoksi ja koska käsillä sattui olemaan vain vuosisatojen vanhat tylsät käsikeritsimet ja tiimarin mitkä lie askartelusakset, niin niillä sitten tuumasta toimeen. Tässä vaiheessa joku jo varmaan miettii, että miksi minulla ei ole parturointikonetta tytöilleni. No raha ratkaisee tässäkin tapauksessa.. eli kahta lammasta varten en ole raaskinut ostaa kerit...

Eilen työpäiväni aikana Harmaantorpan pääluku oli kasvanut kolmella kipaleella. Kaikki meni hienosti, vaikka emäntä vähän hermoilikin kun ei työpalaverin takia päässyt kotiin seuraamaan tilannetta, mutta onnea on naapurit, jotka päivystivät tilannetta :) Emo ja kolme pientä pässikaritsaa :) Sisältä iso oripoika lähti viime viikonloppuna ruunausreissuun :) Saa nähdä millainen poika sieltä tulee takaisin, kun jo ennen ruunaustakin se oli nöyrä ihmisten kanssa. Toisten poikien kanssa orimaisuus näkyi kyllä jonkin verran ;) Alla kuvia leikeistä juuri ennen ruunausta Loppuun vielä pieni videonpätkä karitsoista ja toinen pieni pätkä vuohien ulkoilusta.

Kesä on mennyt eläinrintamalla rauhallisesti. Yksi eläin on poistunut ja yksi tullut lisää. Nekku ei koskaan oikein toipunut hankalasta poikimisesta, joten se pääsi pois. Lihat kävivät palvauksessa ja talja lähtee muokkaukseen syksymmällä. Uusi asukas tuli vähän yllätyksenä. Tämän kesän siilin poikanen on koiran räksytyksestä huolimatta asettunut sisukkaasti kodiksi. Yhtenä iltana olin sulkemassa tallin ovia kun pikkuinen riensi kovaa vauhtia sisään "minäkin yövyn tallissa". "No laitetaan sullekin iltapala talliin". Pikkukilit ovat muuttaneet sisälle talliin joitakin viikkoja sitten, sillä sieltä ne eivät karkaa äitinsä maitobaarille. On siis vieroituksen aika. Kuvassa kilit ekaa kertaa ulkona ja sitten kesällä laitumella Talvi tekee kuitenkin tuloa ja se tarkoittaa eläinmäärän vähentämistä. Kuttulaan vuohia mahtuu talveksi 2-3 ja lampaita pidän 2 kpl, vaikka niitä mahtuisikin enemmänkin. Näin ollen possut ja pässipojat lähtevät teuraaksi mahdollisesti ...

Pesueeni osallistui kotieläinpäivään. Laku karitsoineen otti kiitollisena vastaan pienten ihmisten rapsuttelut ja vielä hanakammin suoraan suuhun tarjoillut voikukan lehdet.  Irmeli oli alkuun hieman epäileväinen homman suhteen, mutta kun rauhottui kun ymmärsi että pidän huoli että karkailevat kilit pysyvät aitauksessa, tai ainakin palautan ne takaisin ;) Kas vuohi! Naapurkarsinnassa makoili emakko 10 pienen nassikkansa kanssa.

No niinhän siinä kävi, että kun tuo tytöille seuraksi pässin, niin pässi hoitaa hommat ja siitä seuraa jännitystä, odottelua, panikointia ja lopulta karitsoita! :P Nekku kasvatti jo hyvissä ajoin jäätävän kokoiset utareet. Rouva käveli loppuvaiheessa kuin kakat housussa ku tissit vei takajaloilta sen verran tilaa. Laku sen sijaan tyytyi söpöihin B-kupin tisseihin ja keikutteli niillä menemään. Tietenkin päättelin kokoerosta että Nekku poikii ekaks, mutta ehei Lakuhan se ehti edelle ja pyöräytti vappuyöna kaksi mustaa karitsaa. Reippaan (ja äänekkään) uuhikaritsan ja pienemmän sekä hiljaisemman pässikaritsan, jonka oikean takajalan nivelsiteet ilmeisesti saivat synnytyksessä osumaa sillä polvi ojentui välillä suoraksi asti. Emon maito ilmeisesti tekee ihmeitä myös nivelsiteille, sillä nyt polvi näyttää toimivan ihan moitteettomasti. Ne tissit.. ilmeisesti ei ole kokoon katsomista. Ensisynnyttäjillä voi olla alkuun piskuiset tissit, mutta silti maitoa voi tulla tarpeeks...

Tänään ohjelmassa oli tusausta:) Se ei ole sinänsä mitään erikoista, sillä ohjelmassani on lähes aina tusausta ;) Tusaus on siis sitä kun aloitetaan kymmentä asiaa yhtäaikaa, ilman pakkoa saada mitään valmiiksi. Tusaaja voi aloittaa yhtä ja hetken perästä huomata tekevänsä jotain ihan muuta. Eikä siitä tarvi edes potea huonoa omaatuntoa, sillä se on virallista tusausta. Tänään tusailin maanparannuksen ja trimmailun merkeissä.  Lappasin lantaa kasvimaani kehikkoihin ja lisäsin päälle vanhat ikkunat jotta aurinko vauhdittaisi kompostoitumista. Saa nähdä toimiiko maanparannukseni.. Lisäksi kaivoin esiin talven tuhkani ja seuloin niistä naulat pois. Tästä tulee myöskin lannoitetta kasvimaalle. Omenapuut ja pensaatkin saivat tänään osakseen vähän trimmausta. En tosin koskaan ole pitänyt omenapuiden leikkauksesta, sillä vaikka mitä ohjeita luen, en ymmärrä miten noista mun parista vanhasta rääkästä saisi sen näköisiä (kuin esimerkiksi mitä naapurissa on!) Mutta ehkäpä noi vi...

Joulun alla Lakua ja Nekkua tuli viihdyttämään (lue astumaan) Veikkauksen uuden pelin mukaan nimetty Kulta-Jaska. Ja voi miten hurmaava Jaska osaakin olla! Tyttöjä se ei ahdistele, vaikkakin yrittää välillä saada Lakun mukaan leikkimään. Ihmisistä ja muista eläimistä Kulta-Jaska tykkää kovasti. Häntä alkaa vipattamaan hullun lailla kun koirat tulevat sitä nuuskuttelemaan portinraoista. Rapsutuksista Jaska tykkää erityisesti..silmät lurppuu ja häntä vispaa, eikä sillä ole silloin kiire edes ruuan perään. Komeakin Jaska on!  Kuvassa: Laku, Kulta-Jaska ja Nekku    Vasemmalla kuvassa  totuttellaan ulkotarhaan ja oikealla kuvassa ovi, johon asennettiin räsymatot kulkuoveksi. Yöksi toki ovi menee kiinni :)   Kuvassa ulkoruokailua ja tarhan ihmettelyä :)