Harmaa torppa

 Millainen on Solis minipyöröpaalain? Ensinnäkin se on pieni! Se mahtui hyvin henkilöauton peräkärrylle. Se kääntyy hyvin pienessä tilassa ja se tuottaa pieniä minipyöröpaaleja. Toiseksi se on helppokäyttöinen. Kurkistus peltien taakse ja heti tulee sellainen olo, että kuinkahan monimutkainen tämä on, mutta ehei. Muutaman kikan kun oppi, niin sillä paalaminen on superhelppoa. Minun lainapeltoplänttini ovat pieniä, liittymät tieltä ovat kapeita ja ennen kaikkea säilytystilani ovat pienet, joten en voi hankkia isoja heinävehkeitä. Solis minipyöröpaalain on siis minun tarpeeseeni täydellinen ja lisäksi nautin kun paalit ovat helposti liikuteltavissa. Solis minipyöröpaalain sopii 20-60 hp traktoreihin. Sen työleveys on 80 cm ja paalit ovat noin 50 x 70 cm eli noin 17 kg painavia. Paalaaja painaa 465 kg ja sen kapasiteetti on 80 - 120 paalia tunnissa. Valmistusmaa on Soliksen kotimaa eli Intia. Ensi töikseni kuvasin kaikki paalaajasta löytyneet ohjetarrat, sillä ajan myötä tarrat voivat...

 Kirjoitin aikaisemmin postaukset pienviljelijän kevättoimista ja kesätoimista . Nyt vuorossa olisi syksyn toimet: Pienviljelijän syksyyn kuuluu sadonkorjuuta ja säilöntää. Itselläni se tarkoittaa esimerkiksi pinaatin pakastusta, perunoiden ja juuresten nostoa, papujen hapatusta, pastakastikkeiden valmistusta ja kellariin vientiä. Lisäksi syksyyn kuuluu marjojen poimintaa, mehustusta ja hillojen valmistusta.  Syksy tarkoittaa myös hunajan keräämistä mehiläispesistä ja mehiläisten talviruokinnan aloitusta. Myös varroapunkin myrkytykset tehdään syksyllä. Syksyllä tapahtuu myös mahdollisest syysteurastukset, joita itselläni ei näillä näkymin tänä vuonna ole. Talveen tarvitsee varustautua myös pihan siivouksella . Pitää viedä monia asioita sään suojaan, keriä puutarhaletjut pois lumenluonnin tiletä ja aitauksia pitää myös tarpeen mukaan vahvistaa. Minulla ei ole talvilankoja aitauksissani, joten esimerkiksi ponit eivät saa talvella sähköiskuja langoista. Vahvistusta kaipaavat k...

 Väitän, että pienviljelijä saa ajatella logistiikkaa todella usein, varsinkin jos tilan rakennukset ja toiminnot eivät ole täysin valmiit.  Logistiikka sanaa käytetään yleensä viittaamaan tavaroiden kuljetukseen, jakeluun ja varastointiin. Pientilalla voi joutua miettimään vaikkapa polttopuiden kuljetuksen logistiikkaa, lumen varastointia tai heinän jakelua. Rakennusten ja kulkuväylien suunnittelu vaatii logistiikkaa Pienviljelijä joutuu miettimään: Millä välineillä rakennukselle kuljetaan? Rakennusaikana, normaalisti ja poikkeuksellisesti? Vaatiiko kulkuväylät kääntymistilaa esimerkiksi peräkärryille? Portaiden lisäksi joihinkin paikkoihin on hyvä olla myös rampin mahdollisuus. Mahtuuko ovi aukeamaan, jos katolta tulee lumet talon eteen?  Mahtuuko kottikärryillä tai traktorilla kaikista tarvittavista ovista sisään? Missä sijaitsee vesipiste? Missä vettä tarvitaan eniten?  Entä kulkumatka puuliiteriin? Tulisiko puuliiterin sijaita lähinnä taoa, vai saunaa vai kentie...

Jos keväällä pienviljelijä valmistelee asioita kesää varten, niin kesällä pienviljelijä varautuu tulevaan talveen. Kesä koostuu siis eläinten ja ihmisten talviruuan valmistelusta, polttopuiden kuivatuksesta sekä erilaisia rakennus- ja huoltotoimenpiteistä. Kasvimaan hoito Kylvöjen jälkeen alkaa kasvimaan kastelu ja kitkentä. Kuumana ja kuivana kesänä kastelu voi olla työllistävyyden lisäksi haastavaa kaivojen kuivuessa. Kateviljely ja biohiilen käyttö vähentää kastelun tarvetta kasvimaalla, mutta kasvihuoneessa kastelua tarvitaan jatkuvasti, varsinkin jos kasvilaatikot eivät ole maakosketuksessa. Kasvimaan hoitoon kuuluu myös kompostin hoito, harvennus ja tuholaistorjunta. Heinäsään kyttäys ja heinätyöt Heti kesän alettua alkaa eläinten omistajien heinäsään kyttäys. Heinämaa uudistetaan yleensä neljän vuoden välein, joten toiset maat vaativat kyntöä, äestystä ja kylvöä ja toiset heinän niittoa, pöyhintää, karheelle ajoa ja paalausta tai seipäille nostoa. Nurmesta saadaan kaksi tai kol...

Kevät tuo pienviljelijälle kiirettä tai ainakin liudan tehtäviä. Itselleni kevät tarkoittaa ainakin seuraavia tehtäviä: 1. Kasvien esikasvatus   Esikasvatan saunalla itselleni muun muassa tomaatin, chilin, kaalien, purjon ja kesäkurpitsan taimet. Saunassa on yksi kapea ja korkea ikkuna, samoin pukuhuoneessa, joten kasvatustilaa ei ole paljon. En juurikaan kouli taimia, vaan siirrän ne sitten suoraan kasvimaalle. Mielestäni tärkeintä esikasvatuksessa on valo. Ikkunasta tulevan valon lisäksi minulla on kaksi pöytälamppua, joissa on kasvivalopolttimot. Näiden avulla kaaleista tulee kasvimaalle valmiita tukevia taimia. 2. Polttopuiden teko Ensimmäiset 10 vuotta sain polttopuuni omalta tontilta, mutta nyt olen ostanut polttopuuni tai tarkemmin sanottuna rangat. Seuraavaksi pitää vuokrata klapikone ja pilkkoa puut. 3. Tarhojen siivoaminen   Poneillani on pihassa hehtaarin verran tilaa ja keväisin aikaa menee paljon kun haravoin niittylaitumen kakat kasoihin ja kuljetan ne pois...

Törmäsin antikvariaatissa tällaiseen mielenkiintoiseen kirjaan, kuin Perheen ravinto omasta maasta. Seuraavaksi muutama ote kirjasta: "Ravintomenot ovat huomattavat, vieläpä monissa tapauksissa suurin ryhmä perheen menoista... Maaseudun työläisperheissä olivat ravintomenot v.1928 sosiaaliministeriön tutkimustoimiston antaman ennakkotiedon mukaan keskimäärin n.65% kaikista menoista." Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1980 ravintomenot olivat 21,2% ja vuonna 2011 enää 12,2% eli ehkei se ruoka oli nyt niin kallista kuin ollaan totuttu ajattelemaan. Mikä on omavaraisviljelmä? "Omavaraisviljelmällä tarkoitetaan tässä kirjassa suhteellisen pienialaista viljelmää, jolla tuotetaan perheen ravinto mahdollisimman suuressa määrässä (jopa 90-prosenttisesti) sekä lisäksi vaatetukseen tarvittavia raaka-aineita. Lähinnä käsitellään 4-kuluttajayksikköisen perheen (siis esim. isä, äiti, ja 4 lasta 2-12v:n välillä ja yksi lapsi alle 2 v:n) omavaraisviljelmää, jonka suuruudeksi saada...