Harmaa torppa

Elmeri ehkä kuvitteli tulevansa luokseni Wallun seuralaiseksi, mutta väärin luuli;)Senkin treenipäivät ovat alkaneet :D  Oheisella videolla avustaja taluttaa Elmeriä ja allekirjoittanut tulee minisuksilla perässä (ja yrittää olla nauramatta kuinka suuret orimiehet [Elmeri ja Wallu] huutelevat toisilleen)

Wallullahan oli kesällä kaverina ihana (puuma) tamma, mutta kesä meni, eikä pysyvämpää kaveria löytynyt, joten aloin etsiä hoitokaveria Wallulle ja lopulta ratkaisuksi löytyi tällainen pikkuherra nimeltä Elmeri :) Ratkaisun yhteydessä lähetin Minttu-lampaani puolestani hoitoon sinne mistä Elmeri tuli. Melko hyvä vaihtis, vai mitä ;) Ensimmäiset pari tuntia molemat pojat vinkuivat ja kiljuivat ja härppivät toisiaan, mutta heti sen jälkeen syötiin jo yhdessä. Parin tunnin jälkeen kun pojat vietiin talliin, vastapäisiin karsinoihinsa, tuli Wallulle jo hätä, että eikö hänen ystävä tulekaan samaan karsinaan :D  Seuraavana päivänä näin kun pojat jo rapsuttelivat toisiaan selästä.. tai no.. Wallu rapsutti Elmerin säkää ja Elmeri yltti rapsuttamaan Wallun kylkeä :D Loppiasisena pässikaritsojen teurastuksen yhteydessä poistui myös Mintun äiti Laku, sillä imettäessään viime kesänä huomasin sillä kasvaimen utareessa. Se ei näyttänyt sitä häiritsevän, mutta varmuudeksi en uska

Nyt on Wallulla takana 30 ohjasajotreeniä ja olemme siinä pisteessä, että viimeiset kerrat ovat menneet paremmin ilman tukihenkilöä kuin tukihenkilön kanssa. Toki vielä me kiemurrellaan ja pysähdellään ja kaikkea uutta (sekä vanhaa) pitää tutkia, mutta me ollaan edistytty! Pimeydestä ja kentän ja kokemuksen puutteesta huolimatta me ollaan edistytty :)  Edistymisestä johtuen uskaltauduimme MWhevospalveluiden "Nuoren hevosen ajo-opetuskurssille. Teorian aikana muistutin taas itselleni sitä kuinka koskaan ei voi ohjasajoa treenata liikaa ja kuinka hevonen tulee opettaa erilaisiin aisoihin ja perässä tuleviin välineisiin, eikä vaan pelkästään ajolle. Kuulemma suurin osa ajo-onnettomuuksista tapahtuu kun kärryillä ajetun hevosen perään laitetaan reki ("koska onhan se kokenut ajohevonen") ja sitten ensimmäisessä kaarteessa reen aisa osuukin hevosta kintereeseen ja hevonen lähtee paikalta kuin tykin kuula. Koppakärryillä kääntyessähän aisat eivät koske hevosen jalkohin alas