Harmaa torppa

 Väitän, että pienviljelijä saa ajatella logistiikkaa todella usein, varsinkin jos tilan rakennukset ja toiminnot eivät ole täysin valmiit.  Logistiikka sanaa käytetään yleensä viittaamaan tavaroiden kuljetukseen, jakeluun ja varastointiin. Pientilalla voi joutua miettimään vaikkapa polttopuiden kuljetuksen logistiikkaa, lumen varastointia tai heinän jakelua. Rakennusten ja kulkuväylien suunnittelu vaatii logistiikkaa Pienviljelijä joutuu miettimään: Millä välineillä rakennukselle kuljetaan? Rakennusaikana, normaalisti ja poikkeuksellisesti? Vaatiiko kulkuväylät kääntymistilaa esimerkiksi peräkärryille? Portaiden lisäksi joihinkin paikkoihin on hyvä olla myös rampin mahdollisuus. Mahtuuko ovi aukeamaan, jos katolta tulee lumet talon eteen?  Mahtuuko kottikärryillä tai traktorilla kaikista tarvittavista ovista sisään? Missä sijaitsee vesipiste? Missä vettä tarvitaan eniten?  Entä kulkumatka puuliiteriin? Tulisiko puuliiterin sijaita lähinnä taoa, vai saunaa vai kenties paikkaa missä pol

Omavaraistelu yhdistetään useasti siihen, että siitä pitää tulla säästöjä kun ei tarvitse ostaa itsetuotettuja tuotteita kaupasta ja samaan hengenvetoon sitä myös kritisoidaan, että monia tuotteita saa kaupasta halvemmalla kuin itse kasvattaen. Se on totta, että massatuotannolla ja kilpailulla hintoja saadaan laskettua matalaksi. Ja jos ei ole täysin omavarainen, niin tuotannosta tulee itselle kustannuksia. Usein ainakin aloituskustannuksia. Eli jos tavoite on  säästää mahdollisimman paljon rahaa, voisi pyrkiä tuottamaan vain ne elintarvikkeet ja tuotteet, joista tulisi tuottoa ja etsiä muut tuotteet esimerkiksi tarjouksista. Kasvimaalla voi kyllä säästää ruokakustannuksissa jos kasvattaa kasvit omista simenistä, nostaa veden omasta kaivosta, tuottaa kasveille omassa kompostissa lisäravinteita ja käyttää omaa työpanonsta kasvimaan hoitamiseen.  Entäpä sitten eläinkunnan tuotteet? Hunajantuotanto maksaa aloituskustannukset melko pian takaisin, jos sato on hyvä ja saa myytyä hunajansa. E