perjantai 5. kesäkuuta 2015

Teoria puutarhanhoidosta

Olen kehittänyt teorian puutarhanhoitoon. Teoriani tarkoitus on vähentää syyllisyyden ja turhautumisen tunteita. Lähtötilanne kun on se, että allekirjoittanut innostuu keväisin puutarhanhoidosta, mutta yleisesti kesän rakennusprojektit vievät ajan puutarhan hoidolta. Huojennuksekseni olen kuitenkin huomannut, että kun keväällä tekee hommat hyvin, vähentää se seuraavan kevään hommia, vaikkakaan kesällä ei tekisi lähes mitään. Lisäksi sadettimen ansiosta kevään ahkeroija, kesän kasvimaalaiskottelija saa jotain satoakin. Eli teoriani mukaan kevään aherrus ei valu täysin hukkaan, vaikka se siltä voi tuntuakin.


Todisteena teoriani paikkaansapitävyydestä olen kasannut tähän kuvaan kasvimaani tämän kevään rikkaruohot. Harmiksi en ottanut viime keväältä verrokkikuvaa, mutta voin vakuuttaa, että viime keväänä työtä oli reilusti enemmän.






Perunamaan vakojen vetämin sahroilla on minun ja vanhempieni vuotuinen suuri show. Emme ikinä muista miten se oikeasti tehdään niin, että seuraavan vaon vetäminen peittää edellistä, joten vetelemme vakoja minne sattuu, nauramme vedet silmissä vinoille vaoille ja lopuksi naamioimme vaot lapiolla tyylikkään näköisiksi.

Tänä vuonna kirsikkapuuni, luumupuuni ja omenapuuni ovat täynnä kukkia ja mehiläiseni pörräävät niiden lisäksi myös marjapensaissani. Ah onnea! Uskon että mehiläiset lisäävät satoani, sillä viime kesänä kun mehiläiseni saapuivat, sain ensimmäistä kertaa satoa luumupuistani ja pensasmustikatkin tuottivat pienen kourallisen mustikoita.


















 Aiemmin kohopenkkieni välissä olevat käytävät olivat hiekkakäytäviä. Alle tullut musta harsomainen suodatinkangas osottaui surkeaksi ja rikkaruohot puskivat läpi käytävälleni jo toisena kesänä, joten kaavin hiekat pois ja päädyin betonilaattoihin. (Joita sain ystävältäni ilmaiseksi <3)Kuvassa on betonilaattojen sovittelua.. vielä täytyisi hommata tasoitushiekkaa ja onnistua halkaisemaan muutama laatta oikeasta kohtaan!


Esikasvatettujen taimieni osalta kuulumiset ovat samoja kuin aiempinakin vuosina. Onnistun aina tappamaan niitä joko kuivuuteen tai liikakasteluun. Mutta äitini ansiosta, tomaattikaapissani kasvaa kuitenkin kolme tomaatin- ja chilinalkua:)



6 kommenttia:

  1. Laatat on helppo halkasta kun piirrät viivan katkastavaan kohtaan ja vaikka rukarilla ja vasaralla lyöt viivaan kevyesti, niin kohta halkeaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. öö, mikä on rukari :D Mä aattelin timanttilaikalla surauttaa laatat kahtia...

      Poista
  2. Samanlaisia kokemuksia suodatinkankaasta minullakin. Tosin meillä on tarkoitus laittaa kivet suodatinkankaan päällä olevalle hiekalle. Hommat on ns. vaiheessa, niinkun aina. Jos kiinnostaa, niin käy kurkkaamassa laatikkopuutarhaani blogissani. Meillä kasvaa kasvimaallaa ohdaketta ja valvattia, joiden juuria olemme tänä keväänä poistaaneet kolmen multasäkillisen verran. Huoh! Toivottavasti ensi keväänää on yksi säkki vähemmän. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Oi, ihana tämä blogi! Normaalisti en mitään blogeja seuraa vaan tähän hurahin ihan täysin (piti vain käydä vilkaisemassa, kun työkaveri tästä puhui) Vaan asiaan. Jostain vanhemmista teksteistä luin, että hävitit rikkaruohoja etikka/suola/tiskiaine seoksella. Sitä jäin miettiin, että millasta tiskiainetta siinä käytät? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit <3 Se aina ihmetyttää että te ihanaiset seuraajat jaksatte näitä sepustuksiani lukea :D
      Mä taisin käyttää ecoverin tiskiainetta, mutta olen lukenut että ihmiset käyttävät fairyä eli varmaankin kaikki mitä kaapista löytyy kelpaavat. Täytyisi tänä vuonna tehdä reppuruiskuun oikein iso satsi sekoitusta. Ostin tuota oikeaa Epson-suolaakin sitä varten. Tavallinen suola kun kertyy maaperään, mutta Epson-suola ei. Ajattelin kokeilla sitä myös yhden alasajetun pensaan "kantoihin".

      Poista