Puhdasta vettä ja puhdasta lannoitetta
Juoma- ja käyttövesi
Tontillani on oma kaivo ja kaivossa on sekä sähköpumppu että käsipumppu. Lisäksi kerään sadevettä kasvihuoneen rännistä. Kunnan veden kanssa, veden laatu ja saatavuusongelmat ulkoistetaan kunnalle ja itse "vain" maksetaan vesi- ja viemäriliitynnät sekä käyttömaksut. Kaivoni ei ole koskaan kuivunut minun aikanani, ja samaa todistaa perimätieto. Eli koska en maksa vedestä käyttömaksua ja kaivo on tuottanut vettä hyvin kuivinakin aikoina, niin olen voinut käyttää kaivovettäni kasvimaan kasteluun. Minun lisäkseni elämet kuluttavat kaivovettäni. Oma kaivo tekee ihmisestä vesiomavaraisen, mutta kaivosta pitää pitää myös huolta.
Kaivoveden testaus
Kaivovesi tulisi tutkituttaa ympäristöhallinnon mukaan vähintään kolmen vuoden välein. Veden voi lähettää testattavaksi laboratorioon tai käyttää testipaketteja. Itse päädyin alkuun laboratoriotutkimukseen ja myöhemmin siirryin testipaketin käyttäjäksi.
a) laboratoriotutkimukset: esimerkiksi kaivoveden käyttökelpoisuustutkimus rengas-ja porakaivolle 193,00
b) itsetehtävät vesitutkimukset: esimerkiksikaivoveden pikatesti 12,90 ja juomaveden bakteeritesti 29,90.
Kaivon puhdistus
Kaivonputsaaja suositteli kaivolleni puhdistusta noin 5 vuoden välein, mutta matalan rengaskaivon voi puhdistaa itsekin (ohjeet) ja syvänkin kaivon suhteen voi itse tehdä muutamia asioita esimerkiksi pintavesien ohjaus muualle sekä kaivon suojaaminen myyriltä ja hiiriltä.
Sanitaatio
Asun maalla ja täällä vesivessa ja kunnan viemäröinti tarkoittaisi sitä, että jätökseni kuljetettaisiin juomaveden mukana useiden pumppujen avulla noin 25km päähän kaupunkiin puhdistettavaksi. Tämä ajatus ei ole koskaan innostanut minua, joten sen vuoksi olen heti alussa valinnut sanitaationi perustaksi kuivakäymälän. Kuivakäymän avulla kompostoin omat jätteeni ja palautan ravinteet maaperään kiertoon, eikä prosessiin tarvita sähkönkulutusta, eikä minulle arvokasta juomavettä.
Kuivakäymälöitä on kahta eri perustyyppiä; kompostoivaa ja erottelevaa. Tämän lisäksi markkinoille on tullut sähköä vaativia polttavia sekä pakastavia kuivakäymäköitä.
Kompostoivassa kuivakäymälässä virtsa valuu kiinteän ulosteen läpi omaan keräilyastiaansa. Tällöin virtsaan liukenee myös kiinteää ulostetta, eikä sitä kutsuta enää virtsaksi, vaan suotonesteeksi. Virtsasta poiketen suotonestettä ei voi käyttää suoraan lannoitteena vaan se pitää "kompostoida" eli säilyttä erillään ennen käyttöä noin vuoden verran. Myös kompostikäymälän kiinteän jätteen tulee antaa kompostoitua (ilman että siihen lisätään uutta jätettä) yleensä noin vuoden verran, jonka jälkeen se on valmista lannoitetta.
Erottelevassa kuivakäymälässä virtsalle on oma keräyssuppilo wc-istuimen etuosassa ja kiinteälle ulosteelle oma osionsa istuimen takaosassa. Aikuisen ihmisen anatomialla vessassa käynti tapahtuu erottelevassa kuivakäymälässä aivan kuten perinteisemmässä kompostoivassa käymälässä. Pienemmät lapset voivat joutua istumaan hieman tavallista taaempana isomman hädän ajan. Molempiin kuivakäymälöihin lisätään kuiviketta kiinteän jätteen sekaan tarpeilla käynnin jälkeen.Erikseen kerätty virtsa ei siis ole ollut kosketuksissa kiinteän ulosteen kanssa. Virtsa on loistava lannoite sekä kompostin heräteaine. Siinä on paljon enemmän ravinteita kuin kiinteässä ulosteessa. Lisäksi se sisältää tasapainoisesti hivenaineita. Virtsa on käytännössä katsottuna lähes steriiliä ja siksi sitä voidaan käyttää sellaisenaan ilman erityistä käsittelyä. Virtsaa kannaattaa kuitenkin laimentaa joko 1:3 tai 1:10 litraan vettä, jotta vältetään liikalannoittamisen riski. (Lähde: käymäläjäteopas)Itselläni on sekä kompostoiva että erotteleva kuivakäymälä. Molempia käymälöitä voi ostaa valmiina rautakaupoista tai sitten ne voi kasata itse. Kompostoivaan käymälään tarvitaan esimerkiksi laastipalju, muutama tiiliskivi ja niiden päälle laastiämpäri, jonka pohjaan on porattu reikiä suotonesteen valumista varten. Erottelevaa kuimakäymälää varten tarvitse laastipaljun lisäksi erillisen erottelevan istuimen ja kanisterin johon letku vie virtsan. Virtsaa voi kerätä myös alusastialla. Aikuisten alusastioita löytyy esimerkiksi erilaisista matkailuvarusteliikkeistä.Tervetuloa mukaan Huussin toimintaan! |
#suuntanaomavaraisuus -postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)
Lue täältä muiden kirjoituksia aiheesta:
Kasvuvyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2023/
Kakskulma https://kakskulma.com/sadevesitynnyri-puutarhaan
Maijalassa https://www.maijalassa.com/vetta/
Apilankukka https://apilankukka.fi/vesi
Kasvuvyöhyke 2
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/04/suuntanaomavaraisuus-huhtikuu-2023.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/04/puutarhan-kasteluvesi-omavaraisuus.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/04/merkkeja-kevaasta.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-4/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/04/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-4.html
Finland urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/04/miten-autan-kestavaa-kehitysta.html
Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17188
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kohti-omavaraisempaa-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-vesi-ja-huussi
Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2023
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/04/unelmana-omavaraisempi-elama-sadeveden.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/04/03/huhtikuu-23-vesi
Olemme miettineet erottelevaa käymälää. Onko sinulla kokemusta jäätyykö virtsasäiliöön menevä letku umpeen talvella?
VastaaPoistaSatu - Tsajut
Ei jäädy, mutta letkun alapää ei kannata olla kanisterin sisällä, sillä letkun pää voi jäätyä kiinni kanisteriin. Itse pidän kätevimpänä sitä, että kanisterissa on tratti ja letkun pää on hieman irti tratista.
PoistaKiitos tästä. Meillä on harkinnassa kuivakäymälä vaikka on se tavallinen vesivessa. Sitten joskus kun lapset ovat lentäneet pesästä niin kahdelle aikuiselle se voisi olla sopiva.
VastaaPoistaOlen katsonut noita erottelevia vessoja monet kerrat. Itseäni on mietityttänyt, miten ne toimivat lapsilla ja onko eroa keräyksessä naisten ja miesten välillä? Miten säilytät erotellun nesteen, eli miten kauan sitä voi pitää lämpimänä aikana säilössä? Saatko kaiken käytettyä, kun laimennussuhde on niin suuri?
VastaaPoistaNiin kokemusta mulla ei ole miehistä ja lapsista, mutta oletan että miehillä toimii kuten naisilla, mutta lapset joutuvat istumaan taaempana kuin tavallisesti isommalla hädällä. Epäilen, että mulle ei tule kamalasti virtsaa kesäaikana kanistereihin kun kesällä voi käydä myös puskapissalla. Talvella säilytän parissa kanisterissa ja sitten käytän lannoitteena. Toki sitä tulee sen verta, että voi lannoittaa muitakin paikkoja kuin niitä mihin sitä oikeasti tarvitsee. "Tälle ja tälle puskalle" :D
PoistaHyvä tietopaketti huusseista!
VastaaPoistaKiitos :) Olen ollut huussi ry:n jäsen vuosia ja aihe on rakas. Mietin aina kuinka iso vaikutus kehitysyhteistyössä pienellä huussilla on; tytöt pääsevät kouluun jos koululla on huussi, muuten he joutuisivat pidättämään koko päivän, koska ei ole metsiä, jonka suojissa käydä asioilla. Lisäksi huussin myötä tulee kompostointiopetusta, jolloin he saavat lannoitetta maalle ja enemmän satoa. Lisäksi meitä suomalaisia arvostetaan huussien osalta, koska käytämme niitä itsekin (esim mökeillä)
PoistaKiitos tästä postauksesta, hyviä vinkkejä vessa-asioihin. Isäntä ei ehkä tuohon alusastiahommaan suostu, mutta erottelevaan käymälään voisi suostua. Yläkertaan sellaisen asennus olisi niin paljon helpompaa kuin vesivessan. Nykyiseen vessaan erotteleva ei taida mahtua ilman seinien purkua ja sellaiseen emme nyt aio ryhtyä kun vessa on kuitenkin vain 6 vuotta sitten remontoitu.
VastaaPoistaJos pitäisi valita sisälle kuivakäymälä, niin itsekin valitsisin erottelevan sen vuoksi, että virtsakanisteri ja ulosteämpäri on hyvin käteviä kuljettaa sisäältä ulos. Kompostoivassa säiliöt tuppaavat olemaan isompia.
Poista