Sikojen teurastus

Seuraavaa kuvasarjaa ei suositella eettisistä syistä oleville kasvissyöjille, mutta lihansyöjille sitä suositellaan lämpimästi.

Sikojeni teurastuksen hoiti ammattiteurastaja. Kesyjä sikojani ei tarvinnut pyydystää, vaan ne tulivat kutsusta paikalle, jolloin teurastaja lopetti molemmat pulttipyssyllä tarhan eteen levitetyille pahnoille. Sikojen lihakset sätkivät kovasti lopetuksen jälkeen, joten pahnoista oli vain vähän hyötyä kuralta suojautumisen suhteen. Lopetuksen jälkeen teurastaja pisti päästi veret ulos kaulan kohdalta. Sätkimisen takia sialta on lähes mahdotonta saada verta talteen, ellei sitä saa roikkumaan heti. Emme siis yrittäneetkään sitä, enkä muutenkaan verilätyistä kummemmin perusta.

Siat kuljetettiin pihastani viereiselle lahtivajalle traktorin peräkauhassa, jossa kalttaus alkoi. Kalttaukseen käytetään useita kymmeniä litroja lähes kiehuvaa vettä ja alla kuvassa näkyvää kalttaus"tötteröä". Tötterön voi kuulemma korvata metallimukillakin. Kalttauksessa sian karvat ja pintanahka rapsutetaan pois. Aikaa siihen menee noin tunti per sika, kun kyse ei ole tuotantovauhdista.


 
Tämän jälkeen sialta irroitetaan sorkat ja se nostetaan lihakoukkuun roikkumaan. Sitten poistetaan häntä ja avataan vatsanpeitteet.

 
Suolistuksessa poistetaan sian sisäelimet, suolet yms. ja lopuksi irroitetaan pää, kieli ja korvat.

 

 
 
Vasemmanpuolisessa laatikossa on maksa ja munuaiset ja oikeanpuoleisessa sydän ja kieli.


Talteen otin myös kaiken rasvan, sillä niistä on tarkoitus tehdä saippuaa sekä talitinteille herkkupaloja talveksi :)
Sian korvat on tarkoitus kuivaa hoitokoirilleni herkkupaloiksi.


Kalttauksen ja suolistuksen jälkeen ruhot jätettiin kylmiöön roikkumaan, jotta lihasta tulee mureaa. Vajaan viikon päästä lihanleikkaaja tulee leikkaamaan lihat. Tiedän haluavani jauhenlihaa, pekonia ja joulukinkkua, mutta vielä pitää selvittää mitä muuta haluan :D

Mieleni tekee tönkkösuolattua joulukinkkua, ja siihen löytyykin Sinisestä tuvasta hyvät ohjeet.





Kommentit

  1. Kiitos taas mielenkiintoisesta postauksesta. Kyllähän sitä mielummin katselisi "kivoja" kuvia, mutta tämä on sitä peruselämää, josta minä olen liian kaukana. En ole koskaan nähnyt teurastusta livenä, niin hyvä nähdä edes kuvina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, mielummin kivoja kuvia ja postauksia, mutta sentään kivempia kuvia kun lihatalojen teuraskuormista ja isoista tuotantoteurastamoista.

      Poista
  2. Isän kesäpossuille tuli myös teurastaja kotiin. Koko kylä oli mukana, kun possutkin olivat enemmän tai vähemmän yhteisiä, ja paikallisesta alakoulusta tuli yksi luokka katsomaan toimitusta. Teurastaja oli taitava, toi possun kerrallaan leivänpalalla nurkan taakse, etteivät toiset nähneet, ja ampui otsaan niin etteivät ne itsekään huomanneet. Possuista käytettiin kaikki. Tämä on minusta just niin kuin kuuluu ollakin. Mummot käänsivät ja pesivät suolia ja ihastelivat kuinka on helppoa lämminvesihanan alla, toista kuin ennen avannolla. Korvat menivät koirille ja päästä keitettiin sylttyä. Kalttaus muuten sujui nopeasti peltisen vesikuupan reunalla.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä postauksesta. Mielenkiintoista lukea muiden kuvioista, kun itse olen totuttelemassa asiaan. Pidän tätä täysin luonnollisena ja kunnoitettavana, vaikkei eläinten teurastus kivaa ole. Yritän järjen äänellä kovettaa itseäni siihen. Kauriin käsittelyyn jo osallistuin pokkana tässä menneellä viikolla, jos omien karitsojen jauhaminen myllyllä vielä vähän mietitytti, vaikka tein senkin. Koetut tunteet ovat tärkeitä. Itselläni ei ole ollut kanttia meidän karitsojen teurastuksen jälkeen ottaa kaupan lihakaukalosta enää mitään mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis täysin totuttelu-vaiheessa minäkin olen :) mutta pikku hiljaa eteenpäin tämän ja muiden projektien suhteen.

      Poista
  4. Mmmmm, tulipas vanhat ajat mielee ja kamala NÄLKÄ!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sa! :) innolla odotan lihanleikkaajan saapumista :D

      Poista
  5. Meillä kaksi vuotta sitten kesällä kävi myös ammattiteurastaja kotona teurastamassa. Mutta kaikki tapahtui tuossa pihassa kun ei ole lähellä tuollaista lahtivajaa. Noin tunti siassa meni. Kalttausvedet lämmitettiin "kotapadassa", Kalttauspöytänä oli vanha ulko-ovi pölkkyjen päällä ja yön yli sika roikkui veljen traktorin etukuormaajassa täkillä peitettynä. En koko yönä oikein nukkunut kun pelkäsin, että karhu vie potsin :D Koko seuraava päivä sitten meni hyvin tiiviisti lihoja pilkkoessa. Olin ihan puhki poikki. No olin kyllä myös raskaana, että saattoi sekin vaikuttaa... Ensi kesäksi pitäisi taas saada sikoja kun vaan tietäis, että mistä... En haluais montaa sataa kilometriä ajella. Satakin on jo vähän siinä ja siinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulemma ensi vuonna kesäpossujen osto hankaloituu entisestään, jos sikalat joutuvat allekirjoittamaan lihatalojen kanssa sopimuksen, että myyvät sikansa vain heille... ja se on mun näkökulmasta huono juttu se. P.s mammukka, lukisin mielelläni postauksen siitä mitä kaikkia OV-kirjoja sun kirjahyllyssä on :)

      Poista
  6. Hieno homma! Kasvissyöjänä pääsen helpommalla, kun ei tarvitse kasvattaa kuin omat rehut, mutta kannatan sitä, että omaan tarkoitukseen liha kasvaa pihassa tai jonkun tutun pihassa, jos mahdollista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ottaisitko itsellesi lampaita?

Mehupullojen pesu

DIY maakellari