Ottaisitko itsellesi lampaita?

Minulta pyydettiin taannoin yleistä kirjoitusta lampaidenpidosta. Tässä siis amatöörin näkemys lampaiden pidosta ;) (Tekstin alta löytyy linkki vähän pätevimpiin ohjeisiin)


Laku
Ensinnäkin pitää keksiä joku syy miksi hankkia lampaita. Tai ei ole pakko, mutta yleensä hankinta on helpompi perustella ympärillä oleville ihmisille jollain syyllä. Lampaita voi ottaa esimerkiksi raivaussahan korvikkeeksi, lemmikiksi, tuotantoeläimeksi tai vaikkapa kaikista syistä yhdessä. Ja kyllähän ne kelpaavat myös terapiaeläimiksi. Itse lainasin ensimmäiset pässit pihaani tuolla raivaussahasyyllä, mutta omat tulivat sitten tuotantoeläinsyyllä ja hoitavat siinä samalla hyvin lemmikki- sekä terapiaeläimen virkaa. 

Seuraavaksi pitää päättää minkä rotuisia lampaita haluaa. Itse sain ensimmäiset lampaani lahjoituksena, joten suomenlammas-rotu tuli valittua siinä samalla :) Ja sitten voikin marssia oman kunnan maaseutuvirastoon ja rekisteröityä lampaidenpitäjäksi.

Tilavaatimukset eivät ole kummoisemmat. Lampailla on villat päällä, joten ne eivät tarvitse lämmintä tilaa. Enemminkin ne kärsivät liian lämpimistä tiloista. Lämmön sijaan ne tarvitsevat kuivan ja vedottoman tilan. Karsinaan tulee asentaa heinähäkki, vesiämpäri, suolakiviteline ja pohjalle tulee laittaa kuivikkeeksi esimerkiksi olkia. Lammas tarvii vähintään 1,4m2 karsinatilaa. Omassa tallissani on tilaa n.2m2/lammas.

Laidun tulee aidata joko lammasverkolla tai sähköaidalla tai jopa molemmilla. Aitausta tarvii ehostaa keväisin ja kesällä. Keväisin tarkastetan, että routa ei ole nostanut mitään tolppaa ylös ja että aita on yhä ehjä. Kesällä puolestaan trimmataan ruohot sähkölangan alla niin, että heinät eivät estä sähkön kulkua. (Sähkö kulkee langassa ympyrää ja iskun siitä saa kun sähköpaimenen toinen maadotusjohto on johdettu maahan.. ja jos tällejä ei tule niin kastele tuo maadoituskeppien ympäröivä maa hyvin) Lampaat parturoivat laidunta, mutta sitä ei voi verrata hevosen tekemään golf-kenttä tyyliseen parturointiin. Laitumen pinta-ala vaatimuksista en osaa sanoa. Itselläni on pari lammasta ja pari vuohta puolen hehtaarin laitumella.


Kolme lammasta muodostaa pienen lauman, mutta kaksikin lammasta selviää keskenään varsinkin, jos niillä on muutakin seuraa. Muulla seuralla tässä tarkoitan vuohia. Perusperiaatteeltaan vuohet ja lampaat eivät tule juttuun, koska niillä on ihan erilaiset huumorintajut, mutta jos laitumella on tarpeeksi tilaa väistää ja omat ruokintapaikat, niin kyllä ne voivat kokea toisensa seuraksi. 

Lampaiden ruokinta on helppoa. Ne tarvitsevat vain vettä, heinää, suolakiviä ja kivennäisiä.. ja lampaille tuo tarkoittaa vesiämäpärin pitämistä vesivessana ja heinien sotkemista maahan. Varaudu siis vaihtamaan vesiä papanoinnin takia ja keksimään paikan mihin laitat kaikki lampaille kelpaamattomat korsiset heinät ;) Lampaille myydään myös kosteampaa säilöheinää, joka ei ole niin kortista ja siitä ei tule hävikkiäkään lähes yhtään, mutta usein nuo paalit ovat painavempia kuin kuivemmat säilöheinäpaalit ja silloin peräkärryn kantavuus voi tulla vastaan. Muutaman sadan kilon paalin (tarkoitan sitä isoa valkoista lehmän munaaa) saa kahteen pekkaan pyöritettyä peräkärrystä haluttuun paikkaan, mutta jos paino nousee tonnin pintaan, niin se pitää tilata traktorikuljetuksella perille asti. Ota siis selville ennen lampaiden hankitaa, mistä ja minkälaista heinää hankit. Itse ostan hevoselle sopivaa kuivaa säilöheinää isoissa valkosissa paaleissa ja syöntän sitä niin lampaille kuin vuohillekin, hävikistä huolimatta. Arviona voisin heittää että tuollainen iso paali kestää neljällä sorkkaeläimellä vähän reilun kuukauden. Ja tuollainen paali voi maksaa 30 - 60e painosta ja iästä riippuen. (Ylivuotisia paaleja voi siis saada edullisemmin kuin uusia) 

Sorkkien hoitokin on helppoa silloin kun lammas on tottunut siihen ja pitää sorkkaansa paikallaan ;) Sorkkasaksia ostaessa kannatta kiinnittää huomiota oman käden kokoon. Jotkut sakset ovat valmistettu miesten käsien voimia ja kokoa silmällä pitäen ;) Firskarssin kalasaksia olen kuullut kehuttavan. Itselläni on jotkut edulliset sekatöörisakset. 


Vuohiojan kuttulan sivulla oleva kuva kuvaa  mielestäni hyvin niin vuohien kuin lampaiden sorkkien leikkuuta

Kerintä.. oishan se hyvä opetella :D mutta kuulemma firskarssin perussaksillakin pärjää.

Astutus tulee kysymykseen jos halutaan teettää lampailla karitsoita. Oma pässi voi olla hankala pitää, kun sitä ei voi pitää uuhien kanssa samassa koko vuotta. Itse lainaan pässiä  ystävältäni. Uuhien kiimat voi nähdä pienessä porukassa. Kiima voi ilmetä ylimääräisenä huuteluna ja hännän vispauksena. Kiimojen väli on keskimäärin 17 vkr. Yleensä uuhet astutetaan syksyllä(ennen joulua), jotta karitsat syntyvät keväällä. Jos karitsat syntyvät kylmään aikaan, voi olla tarpeen viritellä lämpölamppuja synnyttyskarsinaan. Uuhi kantaa karitsoita 145-155 vuorokautta eli noin 5 kk. Lampaalla on vain kaksi utaretta, mutta suomenlammas voi poikia useammankin karitsan. Käsittääkseni ennätys on ollut kahdeksan. Lisäksi olen käsittänyt, että jos uuhi on erittäin hyvässä lihassa astustusaikana, seuraa siitä usein monikkopoikimisia. Laku poiki ensimmäisellä kerralla kaksi karitsaa ja toisella kerralla kolmoset. Itse olen nähnyt myös useita nelosia ja jopa yhdet viitoset. Uuhen tulisi olla vähintään 35kg ensimmäisen astutuksen aikaan, mutta itse odotan että Minttulaku täyttää kaksi ennen kuin astutan sen.


Tunnutus tarkoittaa noin kuukautta paria ennen poikimista aloitettavaa tulevan äidin lisäruokintaa :)Eri rotujen tunnutustarpeissa on eroa, mutta varsinkin suomenlampaat tarvitsevat säännöllisesti väkirehua ennen poikimista. Itse on käyttänyt seuraavanlaista seosta: 7kg viljaa, 2 kg rypsiraetta, 1kg melassileikettä ja 5kg perusrehua (esim primo2 tai lypsykrossi). Tällaisen satsin olen sekoittanut ja sitten antanut sitä n.200g/pvä. Viime keväänä Lakun villojen alta paljastui hoikka mimmi joten annoin tunnutusruokaa mutu-tuntumalla vähän enemmän.

Poikiminen puolestaan tarkoittaa lampurille yövalvomisia ;) Eli karitsointia vahditaan silmä kovana. Parhaat lampurit yöpyvät poikimisaikaan lampolassa :D (itse en kuulu heihin) Enkä myöskään osaa sanoa koska lammas on suunnittelemassa karitsointia. Maitoa voi kertyä utareisiin ja peräpää voi tulla "löysemmäksi" mutta lammas voi olla ihan muina naisina.. mutta ennemmin tai myöhemmin se alkaa huutaan polttojen takia. Synnytys voi kestää usemmakin tunnin ja ihan heti ei kannata rynnätä auttamaan ja ronkkimaan karitsaa ulos, mutta joskus senkin voi joutua tekemään. Hyvä emo nuolee karitsansa puhtaaksi, mutta jos näin ei jostain syystä tapahdu niin hoitajan tulee kuivata karitsa oljilla tai pyyhkeellä. Pikkuisten pitää nimittäin pysyä lämpiminä. Ja sitten pitää seurata, että karitsat saavat kahden tunnin sisään annoksensa ternimaitoa. Jos emä jostain syystä vieroksuu karitsaansa eikä päästä sitä tissille, on hoitajan lypsettävä ternimaitoa tuttipulloon tai ruiskuun ja juotettava karitsalle tämän "voimajuomat". Jälkeisten pitäisi tulla ulos emästä 12h sisään. Elotonta karitsaa kannattaa hieroa oljilla voimakkaasti ja sitä voi melko (kokoon nähden) kovin ottein ravistella ylös alaisin takajaloista. (Näin ainakin ystäväni sai elottoman Toffee Nekkuni virkoamaan :) 

Vierotus: olen vieroittanut omat karitsani kolme kuukauden iässä, mutta sen voi tehdä jo karitsoiden ollessa 8 vkoa vanhoja. Pässikaritsat kun on hyvä saada pois sisarusten ja äitinsä luo ennen kuin sukupuolivietit iskevät pintaan ;) 

Loishäätö totetutaan siten, että kerinnän yhteydessä lampaiden niskaan lorautetaan coopersectiä.

Madotus: Kuulemma enää ei suositella, että lampaita madotetaan turhaan, vaan olisi hyvä teettää ulosteanalyysi ja vasta sitten tarpeen mukaan antaa matokuuri (koirille sopiva Axilur käy myös lampaille). Mutta kun lähetin lampaitteni ja vuohieni papanat tutkittavaksi, sain kyseisestä paikasta ihmetystä kun kuulemma sitä käyttävät vain ammattilampurit.. joten tiedä häntä. Tänä vuonna kuitenkin madotin kaikki sorkkaeläimeni sillä täydellinen laidunkierto ei onnistu tilallani.

Lampaita ei voi päästää noin vain talven jäljiltä vihreälle laitumelle, vaan niitä pitää totuttaa vähissä erissä laidunruokaan. Lisäksi tulee huomioida että sorkkaeläinten (tai kavioeläinten) maha ei kestä ei jäistä ruohoa. Laitumella lampaille voi tarjota erityistä lampaiden kivennäiskiveä.  

Sillä välin kun lampaat nauttivat alkukesästä laitumella, sinä kärräät kottikärryllä (tai hyvässä tapauksessa Avantilla) lampaiden talven aikana tuottamaa uloste/pahna- eli pehkukasaa ulos lampolasta. Kannattaa etukäteen miettiä millä tuon tyhjennyksen tekee ja minne nuo jätökset aikoo laittaa. Valtioneuvoston asetuksen 1250/2015 mukaan tilalla, jolla eläinten pidosta kertyy lantaa, tulee olla lantala. Mutta käsittääkseni jos varastoitavaa kuivalantaa kertyy alle 25m3 vuodessa riittää lantalaksi siirtolava tai katos/peite. (Näin ravinteet eivät huuhtoudu sateen mukana maaperään kompostoinnin aikana.) Jos pitäisi lonkalta heittää jokin arvio niin arvioisin että yhdestä lampaasta tulee talven aikana kukkurallinen henkilöauton peräkärryllinen tuotosta. Toki heinien haaskausmäärä vaikuttaa asiaan. Lampaani haaskaavat heinää niin että kuivittavat sillä oman karsinansakin samalla.(Heinäkin siis kuivittaa, mutta se maatuu vain niin paljon hitaammin kuin olki).

Yleiset sairaudet: Lammas voi sairastua erilaisien lois/mikrobitartuntojen vuoksi, mutta yleisempää on että lammmas pääsee rehuvarastoon ja syö pötsinsä sekaisin. Silloin ensiapuna kannattaa antaa parafiiniöljyä ja rumelania kunnes saa eläinlääkärin langan päähän konsultointia varten.(Öljy nopeuttaa ylimääräisen ruuan ulostuloa). Laidunkouristus laidunkauden alussa johtuu magnesiumin puutteesta ja silloin lammas kaatuu, kouristelee, sätkiija ja narskuttaa hampaitaan. Eläinlääkäri ruiskuttaa tällöin magnesiumpitoista liuosta lampaan nahan alle tai suoraan suoneen.

Jos päätit ottaa lampaasi tuotantotarkoituksessa, sinun tulee joko opetella itse teurastus tai voit viedä karitsasi jonnekin läheiselle pienteurastamolle. Näyttää siltä että lampaiden teurastuksestakin järjestetään nykyään kursseja. Niin ja alle vuoden ikäinen lammashan on karitsa eli siihen asti puhutaan karitsan lihasta.


Yhtä kaikki lampaiden pito on helppoa kuin heinänteko kun minäkin olen siitä selvinnyt :D mutta varoituksen sana: se on  äänekästä! Suosittelen lämpimästi peltoreita jos joudut valmistamaan ruuat samassa tilassa lampaiden kanssa. " AI SE OTTAA TON KAUHAN KÄTEEN-- BÄÄÄÄÄ! MÄ JÄÄN IHAN VARMASTI ILMAN RUOKAA, BÄÄÄ-- NYT TOI KAUHA LIIKKU TOTA VATIA KOHDEN----BÄÄÄ KUOLEN NÄLKÄÄN" 

(minä: joo mä oonkin niin monta kertaa unohtanut ruokkia teidät, että kannattaa varmuudeks huutaa vielä vähän kovempaa, etten vaan unohtaisi teitä..)

Lähteet:
Kirjoittajan omat (hatarat) kokemukset sekä
http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:alkeita_aloittelevalle_lampurille

Kommentit

  1. Voiko olla enää mitään syytä siihen, ettei hankkisi lampaita?! Olenhan minä ostanut aikoinaan kaninkin siksi, että sille on niin hauskaa kerätä voikukanlehtiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi nyt läks mielikuvitus laukkaamaan kaikista mahdollisista syistä hommata eläimiä :D :P

      Poista
  2. Kiitos postauksesta! Antoi monta uutta vinkkiä vaikka lampolan sivuja ahkerasti luenkin kerätäkseni rohkeutta hankkia ekat lampaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäiset lampaat tulivat minulle kesäksi trimmaamaan pusikoitunutta laiduntani. Se oli kyllä helppoa. Sellaista kesälampaiden lainausta suosittelen lämpoisesti :)

      Poista
    2. Päivitinpä vielä arvioni talvenaikaisesta lantakertymästä ;)

      Poista
  3. Kattava juttu ystävä armas. Paitsi että meillä en oo tähän mennessä kuullut yhdenkään (!) uuhen huutavan tai määkivän poikiessaan muuten kuin sitä pientä mörmellystä kun karitsa on jo hollilla. Vuohet ovat paljon äänekkäämpiä...ja meillä on tähän mennessä ollut joitakin satoja poikimisia :D. terkuin Krisse (joka ei osaa käyttää mitään Kuukkelitilejä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkistin vielä kaveriltani joka oli viimeksi mukana poikimisessa ja kyllä hänenkin mielestä mun lampaat pitävät ääntä.. tosin vuohet kyllä huutavat. Toisaalta nuo mun yksilöt pitävät meteliä ihan muutekin vaan eli ehkä mulla on jotain poikkeuksellisia ulinalampaita :D

      Poista
  4. Kiva teksti! Lisäisin kuitenkin yhden huomion: Öljy, joka voi olla myös rypsi/rapsi ym muita kasviöljyjä, toimii märähtijöiden ollessa kysymyksessä niin, että öljy märehtijän ruoansulatukselle vieraana ja haitallisena aineena pysäyttää pötsin mikrobitoiminnan ja estää täten puhaltumisen, joka johtuu pötsimikrobien tuottaman kaasun muodostumisesta. Puhaltuminen voi aiheuttaa kuoleman hyvinkin nopeasti, sillä se muun ohella aiheuttaa pötsikuolion, kun kireäksi pingottuneen pötsin verenkierto estyy.

    VastaaPoista
  5. Saa nauraa, mutta kiinnostuin kirjoituksestasi ja en tiedä lampaista mitään!
    Riittääkö kesä ruokinnaksi pelkkä tuore nurmikko, onko tuo 30-60€ ostoheinä vain talvi kuukausille?
    Keräätkö lampailla kerppuja? Kai niitä lampaillekkin saa antaa (?) sillä voisi säästää noissa ruokakuluissa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mehupullojen pesu

DIY maakellari