maanantai 2. maaliskuuta 2020

Omavaraisuutta vuonna 2020 osa 3 sijoittamista tulevaisuuteen


Taas on kuukausi kulunut ja on aika omavaraisblogistiryhmän yhteiskirjoituksen. Aiheeksi valikoitui raha. Vastaus kysymykseen tuottaako omavaraistelu rahaa vai viekö se sitä tavallista elämää enemmän riippuu mielestäni aikajänteestä. Jos puhutaan muutamista vuosista, ja lähtökohdat omavaraistelulle ovat nollissa, niin erittäin todennäköisesti se vie enemmän kuin antaa. Mutta sitten kun aloituskustannukset on lusittu, tavoite tietenkin on, että tilalla voi tuottaa jotain mitä itse kuluttaa ja sehän vähentää kuluja. Itse ruuan tai tavaroinen tuottaminen lisää myös tuotosten arvostusta ja se voi puolestaan vähentää turhaa kulutusta.

Omat tavoitteeni eivät kuitenkaan ole kulujen karsimisessa, vaikka toki sekin olisi mukavaa. Ykköstavoitteeni on sen sijaan sijoittamisessa. Tahdon kuluttaa palkkatyöstä tulevat rahani tähän tilaan sekä kaikkiin tähän liittyviin taitohin tulevaisuutta varten. Ehkä jonain päivänä on hyvä ostaa kasvattaa omaa ruokaa ja siihenhän tarvitaan maata, ja laajemmassa mittakaavassa myös työvälineitä, taitoja ja tiloja. Esimerkiksi eläinsuojat ja aitaukset yksinään ovat arvokkaita, siitäkin huolimatta, että ne tekisi kierrättäen ja talkooavun kera. 


Kuva Pinterestistä
Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen ja siksi mielessä on pyörineet ajatukset miten minitilallinen voi varautua sään ääri-ilmiöihin. Harmaassa torpassa on koettu kuivuutta ja nyt myös liiallista kosteutta ja puita repiviä myrskyjä.

Kuivuuteen voi varautua säilömällä vettä silloin kun sitä on saatavilla. Talojen katoilta sadevedet on hyvä tallettaa rännejä pitkin saaveihin ja jotkut keräävät sadevetta itse tehtyihin lampiin.


Mutta entä kun vettä tulee liikaa? Viherkatoista on povattu kaupunkeihin uutta trendiä, sillä ne pidättävät vettä ja siten vähentävät tulvariskiä rankkasateiden aikana. Itse olen näiden sateiden aikana alkanut yhä enemmän ja enemmän arvostaa ojia. Eikä riitä, että oma ojasi on kunnossa, koko asuinalueesi ojaverkoston pitää toimia, jotta vesi ei jää seisomaan vääriin paikkoinin. Eläinten omistaminen vesisateen keskellä ei ole herkkua, sillä tarhat muuttuvat helposti mutaliejuksi. Sen suhteen olen iloinen, ettei minulla ollut alkujaan varaa hiekkatarhaan vaan perustin hevosilleni pihaan haketarhan. Se on ollut täydellinen tarha näinä kuravelliaikoina. Toki parasta olisi jos pohjalla olisi kova hiekkatarha ja sen päällä 20cm haketarha. Ja vielä ihanampaa jos myös pihan kulkuväylät olisivat haketettuja.


Myrskytuulenpuuskiin onkin sitten vähän hakalempaa varautua, mutta toki tuulelle voi kasvattaa ja rakentaa esteitä ja aina on hyvä hoitaa tontin puita niin, että riskipuut kaataa pois. Umpipihamalli on ollut entisaikaan rakennusten ryhmittelymalli, jossa pihapiiri ympyröidään rakennuksilla. Umpipihan tarkoitus oli suojella petoeläimiltä. Nykyaikana näkisin, että se voisi suojella myös myrksytuulilta.

Kasvimaalla voi sääilmiöihin varautua perinteisesti eli sijoittamalla "munat eri koreihin". Kannattaa siis viljellä monipuolisesti, sillä ei voi koskaan tietää mille kasville otollinen sää on kunakin vuonna. Tukeva kasvihuone on myös hyödyllinen, sillä sen sisällä voi jonkin verran itse vaikuttaa ilmanalaan. Kuivuuden varalle kasvimaalla voi käyttää biohiiltä ja lisätä kateviljelyä.

Pidän tämän minitilani kehittämisen ja resilienssin lisäämistä hyvänä sijoituksena tulevaisuuteen. Tavoitteeni ei ole jäädä palkkatyöstä pois eikä myydä tuottamiani tuotteita. Haaveissani kokeilisin joskus kesäaikaan nelipäiväistä työviikkoa, jolloin voisin käyttää enemmän aikaa viljelyksieni hoitoon, mutta vielä on aloituskustannuksia lusimatta, joten näin mennään vielä jonkin aikaa.

Lukaisepa mitä muut omavaraisblogistit ovat kirjoittaneet rahasta ja kevään kuulumisistaan:

Urban farming
Tsajut
Puutarhahetki 
Sorakukka
Metsäläisten elämää
Korkeala
Stellan kolmas luonto
Rakkautta ja maan antimia
Oma tupa, tontti ja lupa
Laura eli Javis
Omavarainen
Ku ite tekee
Sarin puutarhat
Pienenpieni farmi
Rouva yrttinen
















16 kommenttia:

  1. Kunnon tarha hevosille on ihan ykkösjuttu. Minun hevonen seisoi yhden talven vuohisia myöten kurassa ja joka päivä jännitti katsoa onko muta imaissut kenkiä mukaansa. Onko sinulla haketarhan alla joku kangas vai suoraan maan päälle levitettynä? Mainitsit 20 cm eli onko tuo se määrä kuinka paksu kerros haketta tarvitaan, jotta pysyy hyvänä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu 20cm on oman kokemukseni mukaan se minimipaksuus jolloin allelaitettu kangas ei tule heti esiin (kulkuväyliltä voi silti tulla)

      Poista
  2. Ihana haketarha! Minullakin oli pääsääntöisesti kengätön hevonen keväisin ja syksyisin kun ei 5 kenkä kestänyt kiinni mutakeleissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu täällä on kengät vain alkutalven liukkailla keleillä.. eli ei tänä vuonna lainkaan :D

      Poista
  3. Tiiätkö, just sanoin tässä jokuaika sitten isännälle, että "saat nähdä, että sarkaojat tulee vielä muotiin" - on meinaan pikkusen pellot lainehtineet, ne erityisesti, joihin pari vuotta sitten tehtiin uudet salaojat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä toivon että ne tulevat muotiin! Ojanpenkat lisäävät peltojen monimuotoisuuttakin.. Tosin koneiden on kavennuttava jos palataan sarkaojiin

      Poista
  4. Mielenkiintoista pohdintaa ääri-ilmiöihin varautumisesta! Meillä istutuslaatikoiden yhteisala on melko pieni, mutta olen ihan samaa mieltä, että useiden eri kasvien viljely kannattaa. On mahdoton ennustaa, mille kasville suotuisa kesä on tulossa, ja näin ainakin joistakin saa yleensä hyvän sadon, vaikka toiset epäonnistuisivat. Aurinkoista maaliskuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin täällä on istutuslaatikoiden pinta-ala pieni, mutta niin on kasvimaakin melko pieni :)

      Poista
  5. Olen onnekas kun meän pelloilla on sarkaojat ja ne pidetään. On yksi kohta mihin vesi jää seisomaan mutta sillekkin voisi näyttää lapiota niin homma helpottuisi. Viime kesän kuivuus oli jotain hurjaa. Vesi loppui kesken ja sato meni siinä samalla. Toivotaan että ensi kesä olisi parempi

    VastaaPoista
  6. Samanlaisia haaveita täällä. Yritän omavaraisuudella paikata pask... siis kehnoa palkkaani, mutta näin ekoina vuosina hyödyt ovat vielä pieniä.

    VastaaPoista
  7. Tuo teidän sadevesitynnyrijärjestelmä on ehdottomasti ihan parasta!

    VastaaPoista
  8. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kyllä yhtyä mainitsemaasi tulevaisuuteen sijoittamisella. Omavaraistelu on hidastempoinen harrastus/elämäntapa. Meilläkin on ollut tavoitteena saada tämä toimimaan niin, että voidaan välillä höllätä työnteosta. Kuten ollaan oltu vuorotteluvapaalla ja nyt minä opiskelen. Olen vakaasti sitä mieltä, että elämäntapamme on nämä mahdollistanut!

    VastaaPoista