Sisäseinä savirappauksella

Suunnitelmissanihan on ollut rapata yläkerran päätyseinät savilaastilla ja tämän vuoksi kävin ensinnä Piirussa päivän savirappauskurssilla ja seuraavaksi Piikkiössä toisella savirappauspäivällä. Jälkimmäinen oli keskittynyt savilaastin tekoon ja ensimmäinen enemmän itse rappaukseen ja pohjavalmisteluihin. Kurssit erosivat toisistaan myös siinä, että ensimmäisessä minulle suositeltiin helppoa valmislaastia, mitä ostinkin ja toisessa innostettiin kurssilaisia sekoittamaan itse laastinsa. Mutta jos ei tekisi omaa savilaastia, toisen kurssin vetäjä suositteli suomalaista kuivattua savijauhoa, mitä saa Tarvasjoelta Tiileriltä ja siihen sitten voi itse sekoittaa hiekat ja mahdolliset kuidut (1 osa savijauhoa ja 3 osaa hiekkaa). Viime kesänä tuote oli kuitenkin loppunut kesken, joten jos sitä ei saa niin sitten voisi ostaa virolaista savilaastia. Itse ostin siis Claytecin valmista savilaastijauhoa. Mutta mahdollista myös olisi kaivaa itse tuoresavi maasta ja jättää se pressun päälle pakkasen armoille rapautumaan ja sitten murskata se  ihan pieneksi, antaa kostua veden alla vuorokauden, valuttaa vedet pois ja sitten alkaa pienen vesimäärän ja hiekan kanssa vaivata tuplavispilällä omaa savea rapattavaksi laastiksi, mutta se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä.


Olin jo aiemmin innostunut saven ominaisuuksista. Mutta tämän projektin myötä pääsin kokemaan nuo ominaisuudet ihan itse. Savi siis suojaa esimerkiksi savirappausen alla olevaa puuta kosteusrasitukselta, sillä se säätelee tilan kosteutta imemällä liian kosteuden itseensä ja luovuttamalla sitä ulospäin. Savilaasti on siis hengittävä materiaali kunhan sen pintaa ei tukita millään. Ja näiden ominaisuuksien vuoksi ajattelinkin tätä pintamateriaalia yläkertaan, joka ei ole täysin lämmintä tilaa.

Työkaluiksi tarvitaan sekoitusvispilä, pari lastaa, laastipalju, vettä, sumutinpullo, sieni ja tuo valmissavilaastijauhosäkki sekä minun tapauksessani myös juuttiverkkoa. Jos on tarkoitus rapata suoraan hirsiseinään niin seinän voi esimerkiksi pinnoittaa ruokoverkolla, jotta savi saa tartuntapintaa. 

Koska yläkerran päätykolmoit ovat lautarakenteiteiset niin seinään tuli ulkoa katsottuna vuorilaudat, tuulensuojalevyt, mäntykuitueristeet ja sisäseinään Huoko-Leijona levyt ja levyjen päälle rappasin ensimmäisen kerroksen laastia ja märän laastin päälle taputtelin juuttiverkon, joka estää levyjen liitoskohtia aiheuttamasta halkeamia pintalaastikerrokseen. Mielestäni kannattaa ensinnä nitoa juuttiverkkoa rullan levyydeltä soiro seinään ja sitten leikata se sopivan kokoiseksi ja nyhtää alas seinästä ja sitten vasta aloittaa ensimmäisen kerroksen rappaus. 

Itselläni kesti tovi saada selville mikä on kohteeseeni sopivanlaista savilaastia. Liian paksu laasti joko tippui seinältä tai vaati kovasti voimaa ja varsinkin kun ensimmäisen kerroksen piti olla noin pari millimetriä paksu, niin seoksen piti olla löysenpää. Ihan liru laasti taasen valui seinästäkin alas, joten piti saada sellaista laastia, jonka sai nostettua lastalla laastipaljusta ämpäriin niin että se pysyi lastalla matkan, mutta sitten taasen irtosi hyvin kun sitä vähän ravahutti ämpärin päälle. Eikö olekin kerrassaan epämääräinen ohje :D Claytecin pussin sekoitusohje oli kyllä hyvä, mutta hieman hieman piti testailla millainen laasti toimi parhaiten omaan kohteeseeni ja tapaani levittää sitä.

Ensimmäisen pohjalaastikerros vaati eniten voimaa. Sen jälkeen seinään tuli siis juuttiverkko ja sitten toinen pohjalaastikerros, joka tarttui ensimmäistä kerrosta paljon helpommin. Viimeisen viimeistelylaastikerroksen työstämisen tein paljon myöhemmin ja sen vuoksi pohjalaasti oli täysin kuiva. Kostutin seinän sumutepullolla, eikä viimeinen kerros tarvinnut kummemmin voimaa. Lopuksi siistin pintaa vielä kostealla sienellä. Savirappaus on siitä kivaa, että laastin voi jättää kannelliseen ämpäriin ja jatkaa työtä toisena päivänä. Lisäksi jos haluaa porata taululle reiän seinään, voi kostuttaa seinän koska tahansa uudestaan ja porata reiän. 

Sen opin, että suojamuovi olisi kannatanut teipata lattiaan kiinni ja ikkunasyvennyksen yläreunaan juuttiverkko olisi kannattanut ehkä kiinnittää hakaspyssyllä eikä niittipyssyllä kuten itse tein.


Yläkerran remontti etenee siis pikkuhiljaa. Kaappisängyt ovat valmiina. Hella on asennettu ja toiminnassa. Listoitus on kesken, samoin lattia maalaus, mutta koska viimeistely ei ole vahvuuteni, karkasin rautakauppaan ja ostin tarvikkeita toisen lappeen alle suunnittelemaani liukuovikaappiin. Eli seuraavaksi aivot nyrjähtävät kulmien sahauksessa :D (ja kyllä ostin, ylimääräistä puutavaraa..ihan vaan varmuuden vuoksi ;) )

 



Kommentit

  1. Teidän projekti on ihan kuin Tanskalaisen maajussin sarjasta. Savi on todella mielenkiintoinen materiaali. Omassa savilaastissa voi olla haasteena, että kaivettu savi ei ole riittävän puhdasta, jotta laastista tulisi tasalaatuista. Mietin, että saattaa vaikuttaa suojaukseen ja kestävyyteen, jos mukaan pääsee vääränlaista orgaanista ainesta, joka aktivoi mikrobitoimintaa. Savesta on myös monia eri tyyppisiä, joiden ominaisuudet eroavat hyvinkin voimakkaasti. Jotkut kuivuvat ja paisuvat suurella tilavuusmuutoksella, toiset taas eivät. Suomalaiset savet eivät ole voimakkaasti paisuvia tai kutistuvia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ottaisitko itsellesi lampaita?

Mehupullojen pesu

DIY maakellari