Miten pienviljelijä voisi varautua sään ääri-ilmiöhin?

Sään ääri-ilmiöt ovat korostuneet niin Suomessa kuin maailmassa ilmastonmuutoksen seurauksena. 


 Yhä useammin törmäämme kuiviin kausiin tai koviin rankkasadekausiin, ukkosmyrskyihin, lumettomiin talviin sekä kylmiin kesiin. Uusi normaali tuntuu olevan se, että sää ei ole normaali. Näin ollen pienviljelijänkin on hyvä miettiä mitä varautumiskeinoja sään ääri-ilmiöihin voisi olla.

Viime kesästä tuttu kuumuus ja kuivuus vaikuttivat monen viljelyksiin.

Kuumuus ja kuivuus

  • Kuivuuteen voi varautua lisäämällä kasvualustaan biohiiltä. Biohiili sitoo kosteutta ja toimii muun muassa mikrobihotellina.  Tehokas mikrobitoiminta lisää kasvin ravinteiden saantia. Biohiili luovuttaa siis kasvien juurille ravinteita ja vettä ja näin biohiili pitää huolta kasveista kuivana aikana.
  • Varjostus on yksi tapa hallita auringon polttaaa paahdetta. Onko sinulla kasvihuoneessa varjostusverhot, entä kasvimaalla?
  • Kasteluvettä on hyvä kerätä talteen kuivia kausia varten ja muistaa myös, että kastelua ei kannata tehdä paahteessa vaan aamulla aikaisin tai illalla myöhään, jotta vesi ei haihdu suoraan ilmaan.
  • Myös kateviljelylyllä voidaan edistää veden imeytymistä maahan ja vähentää sen haihtumista maasta.

Kesät voivat olla myös erityisen kylmiä, jolloin kasvit eivät myöskään kukoista. Miten pienviljelijä voisi varautua kylmyyteen?

Kylmyys

  • Kasvihuone on yksi tapa luoda pienelle alueelle suotuisa viljelyilmasto. Aiemmin kasvihuone sijoitettiin aurinkoiselle paikalle ja se riitti, mutta nyt kasvihuonetta olisi hyvä pystyä tarvittaessa viilentämään sekä lämmittämään. Oma kasvihuoneeni sijaitsee varjoa tuottavan omenapuun katveessa ja sen lämmityksestä vastaa pieni Högforsin kamina. Lisäksi tiilisokkeli ja tiililattia varastoivat hiukan lämpöä.
  • Kasvimaalla kylmyyttä voi hillitä hallaharsoilla, jotka ikävä kyllä eivät ole kovin pitkäikäisiä. Oletko sinä törmännyt johokin kestävään harsomerkkiin tai onko sinulla jokin kätevä harsojen säilytyskeino?

Rankkasateet 

  • Ojat tarjoavat esimerkiksi monille hyönteisille suojavyöhykkeen pellon laidassa, mutta toimivien oja- tai salaojaverkostojen arvon huomaa vasta kun kunnon rankkasateet iskevät. Sateella onkin hyvä seurata veden kulkureittejä ja sitten suunnitella tarvittavia ojia ohjaamaan ylimääräiset vedet pois talojen, kulkuväylien ja kasvupaikkojen kohdilta.
  • Viherkattojen yksi hieno ominaisuus on kyseisten hulevesien hallinta. Se pidättää osan sadevesistä ja hyödyntää sen viheralustan kasvuun. Viherkaton ansiosta vesi tulee hitaammin alas ränneistä, ja paikallinen tulvariski pienenee.
  • Rankkasateet voivat tulla ennalta arvaamattomista suunnista, joten uudisrakentamisessa ja remontoinnissa olisi hyvä miettiä olisiko pidemmät räystäät tulevaisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Räystäillä ei suojata suoranaisesti pienviljelyä, vaan viljelijöiden rakennuksia.

Oheisilmiöt

  • Erilaiset tuholaiset ja vieraslajit hyötyvät sään ääri-ilmiöistä ja siten haittaavat pienviljelijöiden arkea. Olen näin alkuun opiskellut erilaisista kasveista, mutta yhä useammin tuntuu siltä, että pitäisi opetella myös paljon enemmän kasvitaudeista ja tuholaisista. Ehdottakaapas kommentteihin jotain hyvä luonnonmukaista tuholaistorjunta kirjaa tai muuta yleistä kasvitautiopasta.
  • Pölyttäjäkatoon olen varautunut omalla mehiläispesällä ja niittylaitumella.
  • Kuivuus ja pitkät hellejaksot voivat lisätä maastopalojen leviämistä. Maastopalojen leviämisen estäminen omalle tontille taitaa olla suostuisessa säässä mahdoton tehtävä, joten silloin varautuminen kannattaa keskittää evakuointisuunnitelman tekoon. Naapurikylässäni oli tänä (kuivana ja kuumana) kesänä maastopalo ja ennen kuin se saatiin hallintaan ehdin jo miettiä eläinten pakkausta ja sijoituspaikkaa kaverini tallilla. Itselläni kaikki eläimet mahtuvat kuljetuskalustooni, mutta jos savu on sankka ja elämet panikoivat voi lastaus  olla normaalia haastavampaa. 

Yleinen keino varautua sään ääri-ilmiöihin on perinteinen "ei kaikkia munia samaan koriin" -keino eli kasvien lajikkeiden valinnassa kannattaa valita useita eri lajikkeita ja sijaintipaikkojakin on hyvä mahdollisuuksien mukaan hajauttaa.  

Kerrohan kommentteihin miten sinä olet varautunut sään ääri-ilmiöihin?


Kommentit

  1. Näitä asioita on tosiaan tullut mietittyä tänä kesänä. Meillä kuivuus näkyi mm siinä etten niittänyt/kitkenyt vuohenputkea juuri lainkaan, ne varjostivat marjapensaita just sopivasti. Mietin myös että nyt syksyllä täytynee raivata ihan avomaan kasvimaata joku pläntti, meillähän on viljelylaatikoissa ollut kasvit ja toki nyt sitten kuumana kesänä niillä oli varmaan melkoisen lämpimät oltavat. Että varmuuden vuoksi hajauttaa vähän viljelmää ja laittaa toisen osaston hitusen varjompaan ja maanpinnalle. Ja se sadeveden keruu... Paljon tsempattavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koen sen kyllä hiukan epäreiluna, että rikkaruohot kyllä porskutti kuivuudesta huolimatta :D mutta hyvä, että löysit niistä jotain hyötyä :)

      Poista
  2. Menneen kesän kuivana kautena olin pitkästä aikaa iloinen siitä, ettei meillä ole viljelylaatikoita, emmekä tehneet edes
    kohopenkkejä. Meillä on vanha paikka ja olemme itsekin vanhoja, joten kovin suuria muutoksia emme ole enää valmiita tekemään. Moni kirjoittamasi asia on, kuin vahingossa, kunnossa. Perhekotivanhempina olemme joutuneet esim. miettimään paloturvallisuutta ja tekemään evakoimissuunnitelman.

    VastaaPoista
  3. Moi pitkästä aikaa.
    Itte pidän kasvihuoneessa niin paljon ämpäreitä kun lattialle vaan mahtuu ja ne täytän aina aamusella vedellä. Siis aamukastelun jälkeen. Öisin ne toimivat lämpöpattereina ja päivisin antavat ilmankosteutta.
    Laatikot joissa kasvatan laitan vaan puolilleen multaa, lisään niihin aina katetta, kun jostain sitä tulee, esim ruohonleikkuusta.

    Nämä ovat harrastelijan käytännössä ja naapurilta oppeja saanut tomaatin ja kurkun harrastelijakasvattaja

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ottaisitko itsellesi lampaita?

Mehupullojen pesu

DIY maakellari