Vuohikatos

 Vanha parista kuormalavasta tehty vuohikatokseni tuli viime kesänä matkansa päähän. Esteri tykkäsi kiipeillä sen katolla ja sorkka oli jo tullut vähintäänkin kerran kattolaudasta läpi. Oli siis aika tehdä uusi katos. Aiempi katos sijaitsi maantasolla, mutta tällä kertaa halusin rakentaa hieman korkeamman katoksen ja yhdistää siihen lypsypisteen. Hilma kun ei varsinaisesti tarvitse partta pysyäkseen paikoilla lypsyn ajan, niin ajattelin rakentaa katokselle terassin ja kokeilla lypsämistä seisten. 

Vasemmalla kuvassa näkyy vanhan katoksen kattolauta ja oikealla ylhäällä lähtötilanne. Maahan siis tungettiin neljä tolpanjalkaa, niin suoraan kuin kivikkoiseen maahan mitään saa tungettua ja sitten nakuttelin päälle katoksen lattian.

Vuohikatoshan ei varsinaisesti mitään eristyksiä kaipaa, mutta koska halusin käyttää kaikkia jämätuotteita tontiltani vähemmäksi, niin seiniin hukkasin tuulensuojalevyä ja leijonalevyä. Kattoonkin sain hukattua vanhaa aluskatetta. Käytin rakentamiseen kaikki mahdolliset vanhat jämälaudat, mutta lautaa piti silti ostaa lisää. Vuohien kulkuramppi on rakennettu vanhoista tikapuista, pystytolpat vanhoista (kaupungin) koiratarhan tolpista ja kattopellit purin vanhasta sikojen katoksesta ja polttopuukasojen päältä. Ikkunaan pleksin isä oli joskut tuonut varastooni, saatteella, että jos jossain tarvitset. 

Laaduntarkastajat työssä

Oviaukkoon lisään vielä muovisuikaleet, jotta ötökät eivät pääse sisälle, mutta valo ja vuohet pääsevät. Jouluna terassia on tarkoitus käyttää seimenä, kuten vanhaakin katosta.

Tämäkin rakennelma toteuttaa kuuluisaa, "tehdään ensin ja mietitään vasta sitten" -filosofiaani, joka näkyy tarkemmassa tarkastelussa, mutta koska tehdessä oppii, niin vaihtoehdot ovat joko, että en tee mitään enkä opi tai että teen ja opin ja kestän oppimiseni jäljen. Onneksi sain tämänkin rakentamiseen apuja tai muuten katoksessa ei olisi esimerkiksi räystäslautoja :D