Omavaraisuuspyrkimykset vuonna 2020
Kuulumisia
Tämä vuosi on ollut monenlaisten vastoinkäymisten vuosi, joten olosuhteiden pakosta keskittyminen on ollut enemmän selviytymisessä kuin unelmia kohti pyrkimisessä. Näin ollen omavaraisuus aste on pienentynyt tänä vuonna entisiin verrattuna. Kasvimaalta ei tullut pahemmin satoa, eikä hunajaakaan nyt tule kun mehiläiset kuolivat viime talvena. Teuraskukkoja tuli pari naapurista, mutta muutoin lihaakaan ei ole tullut. Eläinten rehujen suhteen omavaraisuus on myös vähentynyt, ja polttopuut hankin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tontin ulkopuolelta.
Haaveissa oli rakentaa tänä vuonna uutta ponikatosta ja pölyttäjäkukkamaata sekä uudistaa vanha possutarha tulevaisuutta varten. Nämä projektit jäivät kuitenkin pois listoilta, mutta pienen vadelmatarhan sain tehtyä ja jopa sain maistiaiset siitä. Yläkerran remontti on myöskin edistynyt, mutta vielä tekemistä riittää esimerkiksi rappauksen, maalauksen ja listoitusten osalta. Sähköt sain yläkertaan ja sängyt ovat viimeistelyä vaille valmiit. Yläkertaan tuli siis kaksi kaappisänkyä vieraita varten.
Kasvihuone sai oman lämmönlähteen, mutta kellarin ulkoasufiksaus ei edistynyt vielä tänä kesänä.
Vuohet, kanat, kani ja ponit voivat pääsääntöistesti hyvin. Nellin kuolemasta on nyt yli kolme kuukautta, mutta vieläkään en kykene siitä kirjoittamaan, enkä kuvia katselemaan. Hilmalla on toisessa utareessa jokin tukos ja sen vuoksi eläinlääkäri suositteli pistämään sen umpeen. Toiseksi vanhin kanani Martta poistui keskuudestamme lokakuun alussa.
Liiterissä on nyt talvea varten hyvän tuoksuista koivua ja kerput roikkuvat tallin ylisillä. Tallin päätyyn nousi pieni katos ja ponit saivat uuden kuljetuskaluston, jota ei kuitenkaan toivottavasti tarvita enää klinkkareissuihin.
Satokuulumisia
Kasvimaan ilahduttajina toimi kymmenkunta täydellistä kukkakaalia sekä valkosipulit. Suuri osa perunoista ja porkkanoista ja ilmeisesti myös sipuleista hävisiävät vesimyyrien suihin pölyttäjien puute tuntui kasvimaalla vähäisen tomaattisadon ja huonon kesäkurpitsavuoden muodossa. Keräkaaleja tuli viime vuotta vähemmän, mutta tuli kuitenkin, samoin kuin papuja ja mangoldia. Kikherneet eivät ehtineet tuottaa satoa, samoin kuten eivät maissitkaan. Parsakaali tuppasi kukkimaan niin nopeasti, etten ehtinyt saada paljon satoa. Yrtit tuottivat myös vähäisen sadon. Piti uudistaa ja siirtää mansikkamaa uuteen paikkaan, mutta kävi niin sääliksi siellä sinnitteleviä mansikoita, jotta revin muovit mäkeen, lisäsin palanutta hevosen peetä, biohiiltä ja taputtelin katteeksi päälle olkipatjan. Jospa ne sieltä vielä innostuisivat kasvamaan. Kellariin tuli siis vähän perunaa, mehuja ja muutama purjo ja palsternakka.
Mitä opin tästä vuodesta?
- Parsakaalit pitää kerätä nopeasti. (Korkea ja harva kukinto sekä ennen aikojaan avautuvat kukat johtuvat liian korkeasta lämpötilasta. Lähde)
- Valkosipuleille tulisi antaa nokkosvettä läpi koko kesän, jotta ne kasvaisivat kokoa.
- Vesimyyrät on ongelma samoin mehiläisten puute.
- Korkeanpaikankammoon auttaa heiluvilla rakennustelineille keikkuminen talon korkeimmassa kohdassa.
- Marjapensaat pitää sittenkin suojata linnuilta, sillä ensimmäistä kertaa 10 vuoteen linnut kävivät yhtenä iltana putsaamassa punaiset viinimarjapensaat.
- Omenapuun oksien taivutus menee metsään kun myrsky tulee ja puu ei pääse vapaasti huojumaan.
- Kompostini toimivat sittenkin
- Halpoja kaaliverkkoja ei kannata ostaa, eikä kaaliverkon sisällä saa olla yhtään maahan jäänyttä vanhaa lanttua (ötököineen)
- Opin rappaamaan ja kasaamaan hakitelineitä (hakitelineissä tärkeintä on vatupassin käyttö ja loppu on lähinnä kyse voimasta ja korkeiden paikkojen siedosta)
- Pidän enemmän vihreistä kuin keltaisista kesäkurpitsoista ja valkoherkukka-kesäkurpitsahillon on niin hyvää että!
Vyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/siemenjoulukalenteri2020/
Vyöhyke 2
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/11/suojaa-myyrilta-rusakoilta-ja.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/11/solmujen-sommittelua.html
Vyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-11/
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/11/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-8.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/11/suuntana-omavaraisuus-osa-11-taman.html
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20548
Vyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/11/unelmana-omavaraisempi-elama-opiksi.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3381
Kukkakaalia, vau! Olipa hyvä että sanoit tuosta parsakaalin kukinnasta. Tämä oli meilläkin ongelma, tosin kokeilussa oli paljon eri lajikkeita niin oli välillä tosi vaikea hahmottaa että miten pitkään voi antaa kukinnon kehittyä. Mutta toisaalta kanat arvostivat kyllä niitä kukkineitakin kaaleja, ja itse asiassa vieläkin saa päivittäin kerätyksi kaalinlehtiä kanoille. Nyt olisikin varmaan kannattanut laittaa toinen erä taimia tulemaan vielä elokuussa, mutta mistäs sitä aina tietää milloin tulee pakkaseton syksy...
VastaaPoistaKyllä mäkin piirakkaan laitoin osittain kukkineita nuppuja :)
PoistaHatunnosto kukkakaaleille! Niissä en ole onnistunut kuin kerran. Silloinkin nuorena ja tietämättömänä aloittelijana. Sain yhden ihan täydellisen kukkakaalin ja kannoin sitä ylpeänä kasvimaalta kohti keittiötä. Kesken matkan, kukkakaalin sisältä kurkkasi valtava, musta hämähäkki! Koska kuitenkin kukkakaali oli niin arvokas, en pudottanut sitä maahan, vaan viimeiset askeleet juoksin huutaen ja laskin kukkakaalin hellästi rappusille. Beibe sai sitten töistä tullessaan paloitella sen ja poistaa hämähäkin sen sisältä. ='D
VastaaPoistaMä en tiä mitä olisin tossa tilanteessa tehnyt! Ehkä mä olisin vaan huutanut ja heittänyt kukkakaalin yhtä aikaa mäkeen :D
PoistaTämä vuosi on monelle ollut lähinnä selviytymistä, meillekin. Mutta onneksi ainakin tämä elämäntapa pitää väkisin liikkeellä ja aina sieltä kasvimaalta jotain positiivisia yllätyksiä löytyy. Ensi vuoden on pakko olla parempi :)
VastaaPoistaÄlä muuta sano! Ensi vuosi on paree!
PoistaKirotut vesimyyrä. Vielä ei ole multakasoa näkynyt, mutta ei myyrillä ole tapana luovuttaa. Ilahduin kun loppukesällä pihalla lojui auringossa rantakäärme. Toivon siitä Taistelutoverit.
VastaaPoistaKatselin nettikaupassa vesimyyrägiljotiinejä, mutta ne kyllä näyttivät tosi ahdistavilta, joten katsotaan millä strategialla lähden kohti ensi vuotta..
PoistaVastoinkäymisiä ja selviytymistä, ei paremmin vuotta 2020 voisi kiteyttää! Toivotaan nyt, että loppuvuosi olisi armeliaampi ja tulevasta vuodesta tulisi mukava. Tuo sun "mitä opin" -lista on ihana! Kaikesta huolimatta sieltä pilkahtelee huumori ja positiivisuus :)
VastaaPoistaPaljosta saa olla vastoinkäymisienkin keskellä kiitollinen :)
PoistaIhan huikean kuuloinen vuosi. Siellähänbon tapahtunut vaikka ja mitä. Nyt turha vaatimattomuus pois 😊
VastaaPoistaKävin kurkkimassa vanhempia postauksia, tässä on ollut liian hoppu ja olin jäänyt monesta kuulumisesta paitsi. Rakastuin uudelleen kasvihuoneeseesi ja ne kaappisängyt ❤️❤️❤️
Tapahtunut on kyllä, muttei omavaraisunelmien osalta. Kasvihuoneen hella on kyllä kivasti jatkanut huoneen käyttöaikaa :) ja kaappisänkyihin olen kyllä tyytyväinen.
Poista