Mihin sinä varaudut?

 Lähes kaikki ihmiset varautuvat jotenkin johonkin. 

  • Osa käy ensiapukursseilla onnettomuuden varalta.
  • Osa asentaa palovaroittimet tulipalon varalta.
  • Osa ottaa vakuutuksia onnettomuuden, varkauden tai sairauden varalta.
  • Osa tankkaa aina kun tankissa on jäljellä neljännes polttoainetta sen varalta, ettei seuraava bensa-asema olekaan ihan lähellä.
  • Osa säästää tai täyttää pakastinta pahan päivän varalle.
  • Osa ylläpitää kotonaan varmuusvaraa sairastumisen tai jonkun muun poikkeustilanteen vuoksi.
  • Osa ylläpitää kuntoaan ja varustaa taloaan siten, että voi vanhentuessaan asua kotonaan mahdollisimman pitkään.
  • Osa varautuu jopa isompiin kriiseihin kuten maastopaloihin, sähkökatkoksiin, myrskyihin, pandemoihin tai kyberiskuihin.

Yhteistä varautumiselle on se, että niin sanotussa normaalitilanteessa tehdään toimia, jotka helpottavat mahdollisessa poikkeustilanteessa. Yleensä varautuminen vaatii jonkin verran vaivannäköä ja resursseja, ja se onkin yksi syy miksi osa ihmisistä eivät varaudu. Toinen syy voi olla se, että ihmiset näkevät riskit hyvin epätodennäköisinä tai eivät edes halua ajatella kuin positiivisia tulevaisuuden tapahtumia. Resurssit halutaan käyttää normaalitilanteessa elämiseen.

Varautuminen saa joissakin ihmisissä aikaan naureskelua ja vähättelyä. Usein varautuja leimataan pelkääjäksi. Pelko toki voi olla yksi syy varautua, mutta aivan yhtä hyvin varautuminen voi lähteä liikkeelle hyötynäkökulmasta tai jostain henkilökohtaisesta kokemuksesta. Jos olet nähnyt naapurisi menettävän talonsa tulipalolle, todennäköisesti haluat lisätä oman talosi paloturvallisuutta. 

Itse edustan hyötynäkökulman kannattajia. Palovaroitin on pieni hinta talon ja kaiken sen sisältämän omaisuuden rinnalla. Ensiapukurssin hinta ei ole minkään arvoinen jonkun autettavan elämän rinnalla. Enkä näe 60 euron varautumisen olevan kallista, jos se mahdollistaa ruuanlaiton ja kännykän latauksen sähkökatkon aikana. Kotivara ei mene hukkaan, vaikka vastaan ei koskaan tulisi sellaista kriisiä, missä sitä tarvitsisin. Syön kyseiset ruuat kuitenkin. 

Varautuminen voi alkaa hyötyjen laskemisen sijaan riskianalyysistä, jossa henkilö miettii mitkä ovat todennäköisimmät häntä kohtaavat riskit ja varautuu niihin. Korkealla metsikössä asuva ei joudu kovin todennäköisesti tulvan armoille, mutta myrsky voi kaataa läheisiä puita hänen talonsa päälle. Varautuminen voi alkaa myös resurssilähtöisesti. Henkilö voi kokea tulipalon aika pieneksi riskiksi, mutta koska palovaroitin on edullinen hankinta, hän hankkii sen, eikä kallista aggregaattia, vaikka kyseisellä seudulla sähkökatkojen riski on hänelle suurempi.

Sähkökatkokset ovat vähentyneet tällä alueella sen jälkeen kuin Elenia aloitti alueella maakaapeloinnin. Siitä huolimatta varaudun sähkökatkoihin. Sähkökatkon syy voi olla myrsky, kaivinkonekuskin vahinko, laiterikko tai jopa kyberhyökkäys. Yhteiskuntamme on hyvin sähköriippuvainen. Ruoka, polttoaine, raha sekä viestiliikenne ovat sähköstä riippuvaista. Vakavan sähkökatkoksen todennäköisyys on mielestäni suhteellisen pieni, mutta sen vaikutukset olisivat erittäin suuret. Lisäksi jos varaudun selviämään sähköttä kotonani vaikkapa kaksi viikkoa, osa tästä varautumisesta pätee myös siihen tilaneeseen jossa sairastaisin, enkä pääsisi kotoani pois kahteen viikkoon. 

Toinen asia mihin varaudun on maastopalo. Tämä johtuu siitä, että aikaa sitten jonkin matkan päässä asuinalueestani oli iso maastopalo, joka levisi puiden latvoja pitkin reipasta vauhtia.  Viime kesänäkin alueella oli pienempi maastopalo, mutta silloinkin läheiselle hevostilalle annettiin jo ilmoitus varautua eläinten siirtoon. En tarvitse normaalissa elämässä hevostraileria niin usein, että välttämättä tarvitsisin omaa traileria, mutta äkkinäisessä klinikkatarpeessa tai evakuointikäskyssä ei ole aikaa lähteä vuokraamaan traileria, joten pidän trailerin hankintahintaa ja vakuutuksia edullisena, siihen hyötyyn nähden jos eläin tai eläimet pitäisi siirtää pikaisesti. Tämäkin maastopaloihin varautuminen on samalla varatumista eläinten sairasteluun.

Varautumisen ei tarvitse siis olla pelkkää riskeihin tuijottamista, vaan se voi olla mahdollisten hyötyjen miettimistä sekä yleistä resilienssin lisäämistä. Sillä ei ole niin väliä toteutuuko mikäkin riski, jos olen lisännyt itseni ja lähiympäristöni yleistä kriisinkestävyyttä ja palautumiskykyä eli resilienssiä. Ja jos mikään riski ei toteudu, niin tilanne on entistä parempi, voin iloita siitä, ettei mikään riski toteutunut, eikä vara kaatanut venettäni.

Kerrohan kommenttiosiossa mihin sinä varaudut?

p.s Vinkkinä perheellisille: Heurekassa on 26.3.2022 Varautumisen mestarit -perhetapahtuma ja muillekin vinkkinä, että Heurekan Katastrofin keskellä -näyttely on avoinna vuoden 2023 loppuun asti.










Kommentit

  1. Maalla asuvana on pakko varautua monella tavalla, hieman vaikea oikeastaan miettiä mihin EN olisi varautunut. Kaapeissa ja pakkasessa on aina ruokaa ihmisille ja eläimille, autot tankattu ja polttopuuta useampi motti liiterissä. Taskulamppuja ja paristoja on useammassakin rakennuksessa. Sähkökatkoja on ollut sen verran, että on jo oppinut mitä oikeasti tarvitsee. Kaasupulloja on aina yksi täysi varalla, grilli on kätevä apu ruokahuoltoon jos puuhellalla kokkailu ei innosta.
    Oikeastaan eniten on mielen päällä ollut kaivon tilanne. Jos kunnallinen vesi lakkaa tulemasta, talousvettä voidaan jollain tavalla nostaa omasta kaivosta. Pitäisi oikeastaan vesianalyysi teettää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalla joutuu tai pääsee varautumaan kyllä monella saralla. Mulla ois sama juttu edessä, vesianalyysi..joka on arvokas, vaikkakin kannattava ja sen lisäksi käsipumpun putkessa on reikä. Se pitäisi nostaa ylös ja viedä kunnostettavaksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Heitäpä alla olevaan laatikkoon kommentti tai kysymys, ne ilahduttavat emäntää.
p.s Emäntä tykkää sinuttelusta, eli muodolliset teitittelyt voi unohtaa :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

DIY maakellari

Säilöntäkurssi

Mehupullojen pesu