Tuholaistorjunta

 Kesäkuun Satun ja Heikin luotsaaman omavaraisyhteispostauksen aiheena monimuotoisen luonnon ohessa oli luonnonmukainen tuholaistorjunta.  Kävin keväällä luonnonmukaisen torjunnan luennolla. Luennon kantava ajatus oli tasapaino. Pitää löytää tasapaino hyökkääjien ja torjujien välillä. Kerroksellisuus, kotimaiset kasvilajit ja puutarhan puolivilleys tarjoaa koti- ja lehvähdyspaikkoja esimerkiksi sammakoille, siilille ja pikkulinnuille. Itse olen suosinut jo kauan "ei kaikkia munia samaan koriin"-metodia, eli monipuolisia lajikkeita, jolloin aina joku selviää kesän hyökkäyksistä. Lisäksi suosin viljelykiertoa kasvimaallani, vaikka en olekaan kovin suunnitelmallinen kasvualueiden kierrättäjä :P

Tähän mennessä tontillani on ollut ainakin seuraavanlaisia tuholaisia;

1. kaalikoin ja kaaliperhosen toukat ovat syöneet kaalejani
2. lehtikirvat ovat käyneet paprikan ja chilin kimppuun kasvihuoneessa.
   
3. lehtokotilot ovat syöneet kaaleja ja salaatteja
4. kirpat ja tai kaalikärpäsen toukat ovat viottaneet nauriita ja lanttuja.
5. myyrät ovat syöneet kolmen hedelmäpuuni juuristoa ja parina vuonna ne ovat syöneet suuren osan perunasadostani
6. pihlajanmarjakoi on käynyt omenoideni kimppuun kun pihlaja on tuottanut huonon sadon.

Kaalikoi ja kaaliperhonen

Vaikka en pidä muovista kasvimaallani, eikä sitä ehkä lasketa luonnonmukaiseen torjuntaan, niin kunnon kaaliverkko ja kunnollinen verkon kiinnitys maahan (esim. tiilillä) on kokemukseni mukaan kaalien suojelun A ja O! Luennolla kuulin uuden vinkin karkoittaa kaalin tuholaisia kasvattamalla kaalimaan viereen tomaattia.

Kirvojen torjunta

Kirvoja syövät leppäkertut, harsokorennot ja kukkakärpäset. Yllätyksekseni ihan ensimmäisiä kirvoja ei kannata kuulemma lähteä käsin poistamaan sillä ensimmäiset kirvat luovat pohjan alueen leppäkerttukannalle. Luennolla opin, että köynöskrassi toimii kirvamagneettina.

Lehtokotiloiden torjunta

Tätä tuholaista en ole saanut vielä torjuttua tontiltani. Lehtokotilo viihtyy kosteassa kasvillisuudessa ja se voi syödä päivässä jopa kolmasosan painostaan kasviravintoa. Aikuinen kotilo muniin noin 40 munaa kahden viikon välein ja se talvehtii mielellään esimerkiksi pensaiden juurelle levitetyssä hakkeessa.  Olen yrittänyt kerätä kotiloita ja osa kanoistanikin syö niitä, mutta tänä keväänä päätin, että tarvitsemme lisävoimia taisteluun, joten ankkojen hankinta tuli ajankohtaiseksi.

Kirpat ja kaalikärpäsen toukat

Kaalikärpäset ovat kaalin, lantun, retiisin ja nauriin pahimpia tuholaisia. Toukka vaurioittaa juurta käyttäessään sitä ravinnokseen. Kirpat puolestaan syövät reikiä edellämainittujen kasvien lehtiin. Sekä kirppoja että kaalikärpäsiä voidaan torjua harsottamalla viljelyksiä heti alusta asti. Kaalikärpäselle voidaan kylvää myös sen herkkua kiinankaalia, jolloin se voi jättää muut kaalit rauhaan.

Myyrät

Käpälämäen myyräkarkote karkoittaa myyrät hajusteiden avulla vahingoittamatta myyriä. Tämän tuotteen olen itse kokenut hyödylliseksi. Myyrät siirtyivät muille maille yhdestä hajustuskerrasta.

Pihlajanmarjakoi

Pihlajamarjakoinaaraat munivat munansa omenanraakileisiin, jos pihlajanmarjaraakileita ei ole saatavailla. Tämän vuoksi haaveilen muutaman eri rotuisen pihlajan kasvattamisesta, jotta koille olisi aina tarjolla joku muu isäntäkasvi kuin omenapuuni.

Muut tuholaiset ja torjuntakeinot

Onnea on se, etten ole kohdannut täällä espanjan siruetanoita, eikä peuroista/jäniksistä ole ollut haittaa. Punkkien vuoksi pyrin pitämään pihan "nurmialueen" matalana. Itse ruohonleikkuria käytän lähinnä vain kasvimaalla, mutta pihassa käytän ponileikkureita. Niiden jäljilta pihasta löytyy pölyttäjille kukkia. Myös niittylaitumella riittää kukkasia pölyttäjille. Pihasta löytyy myös linnunpönttöjä ja naapurissa majailee lepaikoita. Lepakot ja linnut saavat torjua poneja kiusaavia ötököitä. Naapurin kissat puolestaan torjuvat tallillani hiiriä. Kasvimaaltani löytyy myös tuholaisia karkoittavia kasveja kuten kehäkukkaa, samettikukkaa, ja valkosipulia. 

Kevään muista kuulumisista voit lukea täältä ja muiden omavaraisblogistien monimuotoisesta kasvatuksesta ja torjunnasta voit lukea näiden linkkien kautta.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/nokkoslannoitetta-puutarhaan

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/omavaraistelijan-kevat-luonnossa

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/05/kotipuutarhuri-luonnon-apurina.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/06/luonto-hoitaa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/06/luonnon-monimuotoisuus-kotipihalla.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/06/suuntanaomavaraisuus-kesakuu-2023.html 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-6/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/06/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-6.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/luonnonmonimuotoisuus-kotitarvetilalla

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17192

Puutarhahetkiä https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/06/unelmana-omavaraisempi-elama.htm

Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/luonnon-monimuotoisuuden-vaalinta-ja-siita-hyotyminen-turvalliset-lannoitteet-ja-tuholaistorjunta-suuntana-omavaraisuus

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/06/05/kesakuu-23-kuulumisia-korvesta