Harmaa torppa

Elmeristä on monasti vaikea, uskoa ettei sillä oltaisi ajettu aiemmin, sillä niin helposti se esimerkiksi oppi kuolaimet merkinantovälineenä. Viime talvena lähinnä ohjasajoin sitä ja se totteli hyvin apuja eikä köysiaisojen ja kovien aisojen vetäminenkään ei aiheuttanut mitään ihmetystä. Kesällä ostin vanhat koppakärryt, joihin ystävän kanssa vaihdettiin vanerit ja lisättiin vetokarttu. Teetätin verholijalla siihen vielä penkin pehmusteet ja maalasin rungon mustaksi. Nyt sitten ollaan treenattu ohjasajon lisäksi kärryjen vetämistä ja se on mennyt hienosti. Suurin haaste tähän mennessä on tauolla palkkioporkkananpalan syöminen kuolainten kanssa, mutta Elmeri on suhtautunut haasteeseen oikealla aseteella eli "vain syömällä paljon porkkanaa voi tulla porkkanan mestarisyöjäksi ;)"    Ensimmäisellä kerralla avustaja veti ohjasajettavan Elmerin perässä kärryjä, jotta äänimaailma tulisi tutuksi. Sen jälkeen aisoihin totutettu Elmeri laitettiin kärryjen eteen ja kolmen avust...

Nyt kun olen tutustunut hieman tähän hevospuolen ajokulttuuriin, niin tuntuu siltä kuin ravimaailma vaikuttaisi vahvasti myös muuhun ajokulttuuriin. Ensinnäkin tuntuu siltä että 90% ajovarusteista on ravipuolelta, niin valjaiden kuin kärryjenkin osalta. Ja toiseksi tuntuu kuin ravipuolen metoditkin olisivat läsnä ns. tavallisella kärryttelypuolella, vaikka tavoitteet voivat olla aivan erilaiset. Ravihevosen ykköstavoitehan on juosta mahdollisimman lujaa radalla, mutta mitkä ovat kärryttelyhevosen tavoitteet ja miten niihin päästään? Itse pidän tärkeimpinä tavoitteina rauhallisen paikallaan seisomisen (sis. pysähtymisen) ja erittäin monenlaisen paineen kestämisen rauhallisesti. Pysähtyminen ja paikallaan seisominen ovat siis mielestäni ensimmäiset opetettavat asiat ja sitten seuraavaksi tulee iso liuta siedätystä eli tutustuttamista monenlaisiin paineisiin. Ikävä kyllä koskaan ei voi siedättää hevosta kaikkeen mahdolliseen mitä voi tiellä/maastossa tulla vastaan, mutta joitakin ...

Tänä vuonna emäntä on lisäillyt jouluvaloja jopa talliin, kanojen ja vuohien välisessä eteisessä on nyt punaiset jouluvalot ja Elmerin ja Wallun karsinan välissä on oikea joulukuusi.. vielä kun tulisi siivousinspiraatio :D Seimikin alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Aiemmin seimellä on ollut kolmiulotteisia hahmoja, mutta tänä jouluna päätin kokeilla siluettiseimeä. Ainakin naapuri jo vahvisti, että tämä näkyy paremmin :D  Teille on tänä päivänä syntynyt vapahtaja <3

Kuten olen kertonut haaveilen siitä, että tuotan osan siitä mitä kulutan.  Kasvimaa on ollut aina heikko kohtani, ja niin se on yhäkin, mutta tänä kesänä tuotos on ollut parasta ikinä :D (mikä vielä ei ole paljoa) mutta suunta on oikea :) eli jonkin verran perunaa, lanttua, naurista, punajuurta, porkkanaa ja purjoa sieltä tuli varastoon.  Mehiläisiltä ei tänä vuonna tullut hunajaan talteen kuin maistiaisiksi, mutta onneksi viime vuoden hunajaa on vielä vähän tallella. Toivon hartaasti, että pikkuiset pysyisivät hengissä talven yli! Tänä vuonna syntyi poikkeuksellisesti tipuja joista kesän aikana kasvoi 9 isoa kukkoa. Olen tuskaillut tuon lopettamisen kanssa. Tahtoisin kyetä siihen, mutta tätä ennen en ole vielä pystynyt. Nyt sitten ystäväni avustuksella katkaisin kaksi kaulaa.. eihän se mennyt ihan opppikirjojen mukaan mutta kukot kuolivat ja sisukset ja höyhet saatiin irti. Vielä on siis opittavaa, mutta täytyy olla tyytyväinen tästäkin saavutuksesta. Teurastus to...

Vaikka tavarat eivät yhäkään ole järjestyksessä ja rempan viimeistelytyöt ovat kesken, niin ensimmäinen seimi-asetelma on esillä ja adventtikynttilää on polteltu :) Hoosiannaakin pääsin hoilamaan heti aamusta radion säestämänä tallissa eläinten toimiessa vaativana yleisönä ;) ja sitten myöhemmin kirkossa.   Kaiken epäjärjestyksen keskeltä ihanaa ja rauhallista joulun odotusta :) toivottaa harmaan torpan emäntä

Siitä lähdin kun Wallu muutti luokseni olen haaveillut sille etukärryä.  Etukärry on hevoskärry, jonka perässä on vetokoukku. Koukkuun voi kiinnittää esimerkiksi kaikkia mahdollisia mönkijän lisälaitteita. Etukärryllä on monia etuja, mutta erityisen kätevä se on työponille, sillä Suomesta löytyvät hevostyövälineet ovat yleensä suomenhevoskokoa. Etukärryjä on montaa eri mallia. Ehkä kuuluisin etukärry (forecart) on amerikkalainen Pioneerin etukärry. Oikealla kuvassa on puolestaan eräs ruotsalainen etukärrymalli. (www.kallblodsstallet.se)   Mihinkä tahansa hevoskärryyn ei voi lisätä vetokoukkua, vaan kiinnityskohdan tulee olla tarpeeksi vahva vedettävälle painolle ja lisäksi koukun sijainti on tärkeä, ettei koukkuun laitettava lisälaite nostata aisoja ja lisää painetta hevosen mahan alle. Itse en löytäny suomalaisista etukärrymalleista mieluista, joten etsin henkilöä, joka voisi tehdä minulle mieluisen etukärryn ja lopulta Mikkelin kupeesta löytyi ...