Heinänteko

Monta asiaa saa kaupasta ostaen halvemmalla kuin, että investoi itse tuotantovälineisiin ja opetteluun ja tuottaa hyödykkeet itse. 

Mutta me omavaraistelijat haluamme oppia ja tuottaa asioita itse. Haluamme lisätä resilienssiä ja olla vapaita tekemään omia päätöksiä tuontatotapojen ja aikataulun suhteen.

Osa pientilallisista ostaa eläintensä heinät ja osa tekee kaikki tai osan heinistä itse. Tonttiini ei kuulu peltoa, mutta olen siinä suhteen onnellisessa asemassa, että saan käyttää muutamia kyläläisten peltoplänttejä.

Tilani ovat pienet, eikä minulla ole tiloja vanhoille perinteisille heinäntekovehkeille. Voisin toki yrittää saada urakoitsijat paalaamaan minulle heinät haluamaani aikaan, mutta kaikkiin pläntteihin he eivät mahdu isoilla koneillaan ja oikeaan heinäntekoaikaan he paalaavat usein omia heiniään.

Aiemmin Suomesta ei saanut pieniin traktoreihin sopivia heinäntekovehkeitä, mutta nyt Solis on tuonut markkinoille esimerikiksi oman minipyöröpaalaajan ja pöyhijän.  Nyt siis pienviljelijä voi tehdä heinää pienillä ja uusilla laitteilla.

Miten heinä eroaa rehusta ja mitä se heinänteko oikein tarkoittaa?

Kuivaheinä = niitettyä ja pöyhimällä pellolla kuivatettua heinää, joka säilyy sellaisenaan katon alla seuraavan talven ajan. Kuivaheinä paalataan yleensä pienpaaleihin, pyöröpaaleihin tai isoihin kanttipaaleihin. Sateen sattuessa kaadetut heinät voidaan nostella myös seipäille kuivumaan ja kerätä ne kuivana seipäiltä suoraan latoon tai paalaajalle.

Säilöheinä = niitettynä pellossa hieman kuivunutta heinää, joka paalattuna ja muovitettuna sekä luontaisen maitohappokäymisen ansiosta säilyy paalissa jopa useammankin vuoden ruokintakelpoisena (tosin laatu saattaa kärsiä pidemmän säilytyksen aikana).

Säilörehu = niiton jälkeen heti muoviin paalattua tai aumaan/laakasiiloon varastoitua ja säilöntäaineella höystettynä tuorerehua

Nurmi= aines mistä mistä tehdään heinää tai rehua.

Kuivaheinä niitetään yleensä ennen heinän kukintaa eli usein ennen heinäkuuta. Sitä pitää pöyhiä noin kolmena, neljänä päivänä peräkkäin, jotta se kuivuu kunnolla ja sen jälkeen se ajetaan karheelle eli kaksi pöyhittyä "heinävanaa" yhdistetään yhdeksi, jotta paalain saa siitä tarpeeksi heinää kitusiinsa. Helppoa kuin heinänteko -sanonnassa lienee mukana reilu määrä sarkasmia, sillä sää  ja jopa heinän kaadon aika vaikuttaa heinäntekoon ja heinän laatuun paljon.

Rehua tehdään yleensä 2-3 kertaa kesässä samalta pellolta ja se on nautaeläinten pääruokaa. Hevosille säilörehu on liian voimakasta ruokaa. 

Nurmi ja muut monivuotiset peltokasvit sitovat hiiltä, sillä toisin kuin viljojen kanssa, nurmea ei uudisteta joka vuosi. Nurmi uudistetaan 3-5 vuoden välein. Eli silloin pelto käännetään kyntöauroilla, äestetään äkeillä ja kylvetään nurmi uusiksi. Kylvön jälkeen pelto jyrätään. Tarpeen mukaan peltoa lannoitetaan ja usein heinänsiemenseoksen lisäksi maahan kylvetään jotain suojakasvia kuten kauraa. Heinää eikä rehua päästä korjaamaan ensimmäisenä kesänä kylvöstä, joten suojakasvista saadaan tuottoa ensimmäisenä vuonna.

Muuttaessani maalle heinänteko oli minulle aivan vierasta. En tunnistanut tarvittavia koneita, en osannut kytätä oikeita aikoja saatika lukea heinän analyysien tuloksia. Ensimmäisiin heinätalkoisiin pukeuduin t-paitaan ja shortseihin, mutta pian opin käyttämään pitkähihaisia ja punttisia vaatteita ja varaustautumaan vishyllä ja antihistamiineilla 😀 

Oman paalaajan jälkeen olen tehnyt eläimilleni osittain itse kuivaheinää, mutta sen kanssa on ollut pari ongelmaa. Ensinnäkin minulta puuttuu kunnon säilytystilat kuivaheinälle ja toiseksi Suomen epävakaat säät ovat aiheuttaneet haastetta kuivaheinän tekoon. Viime vuonna kuivaheinän teko ei onnistunut lainkaan ja tänäkin vuonna vesisade keskeytti paalauksen ja suurin osa heinistä jäi peltoon kastumaan. 

Nyt päätin, että hermoilu riittää ja tilasin itselleni Sloveniasta pikkupyöröpaaleille sopivan käärijän. Hinta oli edullinen ja se toimitettiin noin viikossa suoraan kotiovelle. Yksi rautaosa oli hieman vääntynyt kuljetuksessa, joten alkuun stoppari ei toiminut ja kahvan varsi hyppäsi väärälle puolelle "kierrosmittaria". Onneksi tämä selvisi youtuben videoita katsomalla ja sen jälkeen käärinnästä tuli todella helppoa. 4t-bensaa koneeseen, käynnistysnarusta moottori käyntiin ja paali koneen päälle. Muovia vedetään vähän matkaa ulos ja pää työnnetään paalin narun alle. Tämän jälkeen kahvaa käännetään vasemmalle niin, että toppari tipahtaa kierros mittarin alapäähän ja käärijä aloittaa paalin ja muovin pyörittämisen. Kun paali on muovitettu stoppari pysäyttää liikkeen ja muovin voi katkaista käsin, jonka jälkeen valmis paali nostetaan sivuun ja uusi tilalle. Käärijässä on kolme eri asetusta muovimäärälle. Testasin alkuun kolmosta eli suurinta määrää muovia ja viimeiselle viidelle paalille kakkosta eli keskimääräistä muovimäärää. Talvella sitten näkee miten näissä näkyy säilymisen ero. 250mm paalimuovirullassa on 1500m muovia ja rulla maksaa noin 35euroa.  Ensimmäisen kokeilun perusteella arvioisin, että kolmosasetuksella sillä käärii noin 25paalia ja kakkosasetuksella noin 35paalia.

Lue täältä lisää paalajakokemuksistani

Heinänteko ja analyysien tulkinta haastavat yhäkin, mutta käärijän hankinta helpottaa heinien säilytystä ja poutajaksot eivät ole enää yhtä kriittisiä😊