Harmaa torppa

 Vanha parista kuormalavasta tehty vuohikatokseni tuli viime kesänä matkansa päähän. Esteri tykkäsi kiipeillä sen katolla ja sorkka oli jo tullut vähintäänkin kerran kattolaudasta läpi. Oli siis aika tehdä uusi katos. Aiempi katos sijaitsi maantasolla, mutta tällä kertaa halusin rakentaa hieman korkeamman katoksen ja yhdistää siihen lypsypisteen. Hilma kun ei varsinaisesti tarvitse partta pysyäkseen paikoilla lypsyn ajan, niin ajattelin rakentaa katokselle terassin ja kokeilla lypsämistä seisten.  Vasemmalla kuvassa näkyy vanhan katoksen kattolauta ja oikealla ylhäällä lähtötilanne. Maahan siis tungettiin neljä tolpanjalkaa, niin suoraan kuin kivikkoiseen maahan mitään saa tungettua ja sitten nakuttelin päälle katoksen lattian. Vuohikatoshan ei varsinaisesti mitään eristyksiä kaipaa, mutta koska halusin käyttää kaikkia jämätuotteita tontiltani vähemmäksi, niin seiniin hukkasin tuulensuojalevyä ja leijonalevyä. Kattoonkin sain hukattua vanhaa aluskatetta. Käytin rakentamiseen kaikki mah

 Millainen on Solis minipyöröpaalain? Ensinnäkin se on pieni! Se mahtui hyvin henkilöauton peräkärrylle. Se kääntyy hyvin pienessä tilassa ja se tuottaa pieniä minipyöröpaaleja. Toiseksi se on helppokäyttöinen. Kurkistus peltien taakse ja heti tulee sellainen olo, että kuinkahan monimutkainen tämä on, mutta ehei. Muutaman kikan kun oppi, niin sillä paalaminen on superhelppoa. Minun lainapeltoplänttini ovat pieniä, liittymät tieltä ovat kapeita ja ennen kaikkea säilytystilani ovat pienet, joten en voi hankkia isoja heinävehkeitä. Solis minipyöröpaalain on siis minun tarpeeseeni täydellinen ja lisäksi nautin kun paalit ovat helposti liikuteltavissa. Solis minipyöröpaalain sopii 20-60 hp traktoreihin. Sen työleveys on 80 cm ja paalit ovat noin 50 x 70 cm eli noin 17 kg painavia. Paalaaja painaa 465 kg ja sen kapasiteetti on 80 - 120 paalia tunnissa. Valmistusmaa on Soliksen kotimaa eli Intia. Ensi töikseni kuvasin kaikki paalaajasta löytyneet ohjetarrat, sillä ajan myötä tarrat voivat haa

Ovenkahvareiät vielä puuttuvat  Harjakattoisen yläkerran lappeiden alle jää usein turhaa tilaa. Valmiita lappeen alle sopivia kalusteita ei ole oikein tarjolla, joten vaihtoehdot ovat rakennuttaminen tai rakentaminen. Käytin toisen lappeen tilan kaappisängyille , mutta kaipasin yläkertaan myös varastointitilaa, joten toisen lappeen alle halusin kaapin. Päätin rakentaa liukuovikaapin, sillä ovien aukaisutila olisi vienyt enemmän tilaa. Materiaalina käytin runkoon 2x2 sahatavaraa, oviin koivuvaneria ja päätyyn sisäverhouspaneelia. Liukuoviin ostin mahdollisimmat edulliset kiskot, rullat, kiinnikket ja jatkopalat ja silti ne nostivat kaapin hintaa noin 100 eurolla. Kiskoja kun tarvittiin kahteen riviin yhteensä kolme kiskoa ja kaksi jatkopalaa ja jokaiseen oveen kaksi noin 15 euron rullapakkausta. Eikä puutavarakaan kovin halpaa ollut. Ainoastaan puuvahan löysin alennuksesta. Yhteensä kaapille tuli hintaa noin 400euroa. En uskalla ajatellakaan mitä kaappi olisi maksanut teetettynä, vaikka

 En varsinaisesti etsinyt Solikseeni kyntöauroja, mutta kun sopivat tulivat tori.fissä vastaan, en voinut vastustaa kiusausta. Ostin siis pari vuotta vanhat Valajärven konevälityksen maahantuomat kaksisiipiset miniaurat.  Kyseessä on siis niin kutsutut sarka-aurat eli toisin kuin kääntöauroilla, niillä ajetaan ns ympyrää tai muuten joudutaan ajamaan toinen suunta aurat ylhäällä. Painoa auroilla on 78kg ja tehoa ne vaativat traktorilta vähintään 20hp.  Kiinnitys Solikseen onnistui melko kivuttomasti, mutta kovin korkealle sitä ei nostolaitteella nosteta. Eli se nousee noin 15cm maasta. Tasaisella tiellä ajettaessa tämä riittää vallan mainiosti, mutta itse jouduin ajamaan pellolle parin kuopan kautta, jolloin aurat haukkasivat hieman maata. Käyttökokemuksista sanoisin, että kyseiset kyntöaurat sopivat oikein hyvin esimerkiksi puidun kauramaan kääntöön, mutta heinämaan kääntöön aurat kaipaisivat leikkaavaa terää eli kiekko- tai veitsileikkuria. Solis on ollut ahkerasti mukana kevättöissä

Suunnitelmissanihan on ollut rapata yläkerran päätyseinät savilaastilla ja tämän vuoksi kävin ensinnä Piirussa päivän savirappauskurssilla ja seuraavaksi Piikkiössä toisella savirappauspäivällä. Jälkimmäinen oli keskittynyt savilaastin tekoon ja ensimmäinen enemmän itse rappaukseen ja pohjavalmisteluihin. Kurssit erosivat toisistaan myös siinä, että ensimmäisessä minulle suositeltiin helppoa valmislaastia, mitä ostinkin ja toisessa innostettiin kurssilaisia sekoittamaan itse laastinsa. Mutta jos ei tekisi omaa savilaastia, toisen kurssin vetäjä suositteli suomalaista kuivattua savijauhoa, mitä saa Tarvasjoelta Tiileriltä ja siihen sitten voi itse sekoittaa hiekat ja mahdolliset kuidut (1 osa savijauhoa ja 3 osaa hiekkaa). Viime kesänä tuote oli kuitenkin loppunut kesken, joten jos sitä ei saa niin sitten voisi ostaa virolaista savilaastia. Itse ostin siis Claytecin valmista savilaastijauhoa. Mutta mahdollista myös olisi kaivaa itse tuoresavi maasta ja jättää se pressun päälle pakkasen

 Tuttuun tapaan haaveilen erilaisista rakennusprojekteista. Tavoitteenani on ollut jo useamman vuoden ajan suunnitella kolme rakennusprojektia kullekin kesälle. Viime vuonna mainitsinkin jo, että vuohille täytyy rakentaa uusi katos. Talvi alkoi aikaisin, mutta koska vielä teki mieli rakennella, aloittelin uutta  vuohikatosta viime vuoden puolella.. sormet jäässä  :) Toisena tavoitteena on saada ponikatos valmiiksi ja kolmantena ikuisuusprojektina olisi kellarin ulkovuorauksen viimeistely. Kasvimaan suhteen haaveilen lehtokotiloiden nitistämisestä ja runsaasta juures- sekä kaalisadosta.  Tällä kertaa en rakentanut vuohikatosta kuormalavoista enkä maan tasalle, vaan kokeilen saisinko koroitetun vuohikatoksen avulla kätevästi lypsettyä itse seisoen ja vuohen syödessä terassilla. Joulua varten tein väliaikaisen katon, jotta sain rakennettua terassille uuden seimen. Tässä vielä joulu 2023  Käypä kurkkaamassa muiden omavaraisblogistien kuulumisia ja suunnitelmia: Kasvuvyöhyke 1 Krutbacken  h