Harmaa torppa

Sain ensimmäiset kottikärryni torpan mukana. Siitä on nyt 15 vuotta. Kottikärryt olivat jo silloin käytetyt, mutta ne palvelivat hyvin tähän asti. Ne vaativat ainoastaan renkaan vaihdon. Voin kertoa, että itsestään räjähtävä kottikärryn rengas pitää melkoisen äänen. Enkä edes heti tajunnut mistä ääni tuli, koska en edes koskenut kottikärryihin silloin. Tämän jälkeen olen arvostanut puhkeamattomia kottikärryn renkaita. Rengas ei koitunut näiden kottikärryjen kohtaloksi, vaan perinteinen ruoste eli lopulta kuupan kiinnityskohdat ruostuivat puhki, niin että kuuppa ei enää pysynyt kiinni rungossa. Olin siinä kuvitelmassa, että ensimmäiset punaiset kottikärryni olivat normaalit peruskottarit ja niiden koon mukaan olin mitoittanut kasvimaan käytävät ja kasvihuoneen ovet. Googlettelujen jälkeen totesin, ettei samanlaisia ole tarjolla. Samoihin aikohin ystäväni hankki kaksipyöräiset kottikärryt ja kehui niitä kovasti. Huomasin, että Esko Finlandilla oli oikean kokoinen kaksipyöräinen malli ja...

 Laitumen kunnossapito vaatii keväällä paljon aikaa, ainakin täällä.. Tolppia pitää uusia säännöllisesti ja välillä paikata aitoja ja uusia portteja. Lannat täytyy kerätä, sillä laitumeni on melko pieni ja muuten kasvustosta tulisi "kakka-alueilla" liian vahvaa ja ponit jättäisivät syömättä niistä kohdin.  Laidun vaatii usein myös paikkakylvöä. Kokonainen kääntäminen ja uudelleen kylvö ei ikävä kyllä onnistu täällä, sillä alue on yhtä kivipeltoa. Laitumeni vaatii myös jatkuvaa raivausta. Vuohethan raivaisivat hyvinkin pusikkoa, mutta tuomi on sellainen puu, joka ei kelpaa edes vuohille. Vähän isompaa raivausta vaativat myös latvamädät lepät. Raivauksen seurauksena täytyy myös polttaa useita risukokkoja. Tolpat Nykyiset niittylaitumeni tolpat ovat puutolppia, joiden päät ovat hiilletetyt. Näiden kesto näyttää olevan reilu viisi vuotta, sillä nyt kun tolpat tulevat kuuden vuoden ikään, niin niitä näyttää katkeilevan urakalla. Tolppien vaihtoa en enää tekisi ilman tolppajunttaa....

Viime talvena rakensin vintilleni säilytystilaa, tänä talvena mieleni teki kahvia. Eli mitä tarvitaan kahvipisteen rakentamiseen? Siihen tarvitaan:         hella, kahvipannu, vettä,  kahvia ja kahvikupit. Roskalavalta saatu puuhellahan  oli jo löytänyt tiensä yläkertaan, joten seuraavaksi ostin tori.fistä toisen kahvipannun. Vesipiste tällaisessa kantoveden torpassa tarkoittaa keittiötasoa lavuaarilla ja laskinämpärillä sekä erillistä vesikanisteria.  Ostin tori.fistä kympillä myös mäntyisen lipaston ja upotin siihen alakerrasta ylimääräiseksi jääneen lavuaariin. Kalusteen maalivalinnan tekisin jälkikäteen toisin, mutta onpahan nyt ainakin kestävä pinta. Kahvikupit ostin tietenkin myös tori.fistä. Ne olivat käyttämättömät, maksoivat 7 euroa ja mätsäsivät tarpeeksi kaappisänkyjen verhojen kanssa :D Näillä eväillä saa siis kahvia, mutta entäs jos juo vain maitokahvia :D Maidon säilyttämiseen tarvitaan pieni jääkaappi. Sopivaa ei löytynyt tori.fistä, mut...

 Sairastelut jatkuivat kesästä syksyyn, mutta sään puolesta syksy oli ihanan lämmin ja kuiva. Lämpimän syksyn varjopuoli on tietenkin pitkittynyt polttiaiskausi, mutta jos sitä ei lasketa niin muutoin eläimet saivat kaikki nauttia ulkoilusta ja mutaakaan ei ollut pahemmin.  Hoitokoirani Sulo sai alkusyksystä pikkuveljen Oton ja lämmin syksy helpotti sisäsiisteyden opettelua. Nämä mäyräkoirat kun eivät pidä märästä kelistä. (Vesisateella pissalla käydään hevostrailerin alla). En ehtinyt tehdä kesällä polttopuita valmiiksi, mutta parin talkoiden avulla puut saatiin palasiksi ja liiteriin syksyn aikana. Tämä syksy oli ihana myös omenoiden suhteen. Sain ensimmäisen oikean sadon syysomenapuistani ja pääsin puristamaan omenamehua. Yhdestä korillisesta näytti tulevan kaksi litraa mehua kellariin ja lasillinen heti nautittavaksi. Ampiaiset pitivät ikävä kyllä mehusta myös ja osallistuivat vähän liikaa prosessiin. Naapurilta aikoinaan saadut luumun piiskataimet tuottivat nyt ensimmäist...

 Olen jo jonkin ajan haaveillut omasta auringonkukkaöljystä ja nyt sain sitä ensimmäistä kertaa! Projekti alkoi öljyauringonkukansiementen etsimisestä. Suomesta en löytänyt haulla yhtään, mutta lopulta löysin Ruohonjuuresta pienen pussin versotukseen tarkoitettuja siemeniä , joista lähdin kasvattamaan auringonkukkia ja lisäämään siemenmäärääni. Öljyauringonkukansiemenen tunnistaa siitä, että se on kokonaan musta. Myös tavallisia auringonkukansiemeniä voi puristaa, mutta niistä saatava öljymäärä on pienempi. Seuraavaksi tilasin Hollannistaa oman öljypuristimen . Valitsin (tietysti) käsikäyttöisen, koska rakastan veivattavia vekottimia :D Puristin vaatii lämmityskynttilään parafiiniöljyä ja sitähän ei saanutkaan lähikaupoista, joten se vaati hieman etsimistä. Kolmanneksi purstin pitää kiinnittää jonkinlaiseen alustaan ,joka puolestaan kiinnitetään puristimilla pöytään. Väsäsin itselleni puusta L:n mallisen alustan ja kiinnitin sen pihapöytään kiinni. Täkkipultin yksi kiinnitysko...

Tänä kesänä haaveilin kolmesta rakennusprojektista; hevoskatoksen ja kellarin viimeistelyistä sekä uudesta vuohikatoksesta. Loma meni sairastellessa, niin emännän kuin joidenkin eläinten osalta. Irmeli ei selvinnyt puhaltumisesta, joten se jouduttiin lopettamaan.  Tämän kesän projektit typistyivät siis yhteen projektiin eli vuohien uuteen katokseen ja senkin viimeistely jää tulevaisuuteen. Kesän suurin tapahtuma oli ensimmäisen oman pienpyöröpaalin pullahtaminen ulos Soliksen paalajasta <3 Siitä voit lukea lisää täältä. Kasvimaalla juurekset itivät alkuun huonosti ja pavut kylvin kolmeen kertaan ja vain kaksi taimea tuli pintaan. Auringonkukkaset lähtivät loistavaan kasvuun, samoin kaskinauriit. Mutta kesän edetessä lehtokotilot aloittivat ruokailunsa kasvimaallani. Enpä olisi uskonut, että lehtokotilot syövät myös auringonkukkia ja nauriita.  Mansikat yllättivät mukavalla sadolla ja porkkana ja palsternakka näyttää voivan vielä siedettävästi kotiloista huolimatta. Kaalit ...