maanantai 5. elokuuta 2019

Omavaraisuutta vuonna 2019 osa 7

Loma loppui ja edistymiseni projektien suhteen ovat olleet pienet, mutta jotain edistymistä on silti havaittavissa:)


Projektina portaat talon päätyyn

Ensinnä Pena tuli ja kuopasi kaivurilla kuopan talon päätyyn. Sitten tuli naapuri ja toi traktorilla sorakuorman kuoppaan. Eli porrasprojekti edistyy hitaasti, mutta varmasti.



Projektina pihattoaitaus


Pihattotarha sai toisen lautakierroksen ja portin. Ponit pääsevät nyt kulkemaan kellarin takaa pihattotarhan ja haketarhan sekä niittylaitumen väliä. Nimi pihattotarha on hieman harhaanjohtava, sillä siellä ei ole vielä pihattokatosta vaan pihattokatos (jota kutsun laidunkatokseksi) sijaitsee niittylaitumella.. Eli onnea vaan sille joka yrittää pysyä perässä näissä tarhojeni nimityksissä :D Mutta yhtä kaikki poneilla on mahdollisuus vetää pierupukkilaukkakisojaan hehtaarin alueella tässä pihassani. Tosin uudella puolella kasvaa lähinnä leppää ja vatukkoa ja nehän eivät poneja pahemmin kiinnosta. Kiinnostavampaa on karata talliin ja kaivella hyllyiltä leipäämpärit esiin :/


Eläinkuulumisia


Eläinrintamalla on ollut niin menetyksiä kuin menestymisiäkin. Herra kaniini on nyt poissa. Se sai jonkun hengitystieinfektion, mihin eivät antibiootitkaan purreet. Kanin lähtö teki mielen apeaksi, mutta yksi kana hautoi piristykseni seuraavaksi päiväksi muutaman tipun :) Kanaemo ja teletapit on nyt siirretty (hienoisella väkipakolla) sisäkanalaan, jossa tiput saavat kasvaa turvallisessa ympäristössä vähän isommiksi ennen kuin pääsevät ulkolemaan.


 


Jotain talven varalle


Kylätanssit ovat suuri ilo tällaiselle pienelle torppalaiselle. Tanssien parkkipaikan heinä palataan ja minä sain siitä yhden paalin. Lisäksi tanssilava koristellaan koivuilla, jotka minä kuivatan tallin ylisillä vuohille kerpuiksi talvea varten.

Lainapellostani sain tänä vuonna 161 pikkupaalia talteen. Pelto oli täynnä hiirenvirnaa ja siitäkös vuohet ovat riemuissaan :)

Sään vaikutus omavaraisuuteen



Sovimme muiden omavaraisbloggaajien kanssa, että kirjoittaisimme tällä kertaa myös sään vaikutuksesta omavaraisuuteen. Ja säähän voi vaikuttaa omavaraishaaveisiin varsinkin viljelyyn monella tapaan. Esimerkkeinä sääilmiöistä jolla voi olla nyt sekä tulevaisuudesssa vielä enemmän vaikutusta: 


  • rankkasateet sekä raekuurot
  • tulvat
  • kuivuus
  • tuulet
  • kylmät kesät
  • liian kuumat kesät

Lisäksi sääilmiöt voivat auttaa tuholaishyönteisten lisääntymisessä, jotka puolestaan voivat viedä sadon.



Itse olen etuoikeutetussa asemassa sen suhteen, että kaivoni on vesirikas ja olen saanut kuivinakin kesinä surutta kastella sen vedellä kasvimaata. Mutta tänä kesänä kävi niin, että minäkin sain kokea miltä vedettömyys tuntuu. Nimittäin olin yhtenä iltana saunassa ja hiuksia pestessäni tajusin, että tämä outo haju ei tulekaan viemäristä vaan vedestä. Siinä sitten hiuksia loppuun pestessäni arvuuttelin, että pesenkö päätäni hiiren-,rotan- vain sammakonraatovedellä. Oikea vastaus oli kolmen hiiren tai paremminkin ehkä myyrän raatovedellä. Tämä yökötystä aiheuttanut episodi aiheutti ajanjakson, jolloin minun piti hakea esim. eläimille vettä muualta. Vedenhaku ei aiheuttanut muuta kuin ylimääräistä ohjelmanumeroa, mutta sen verta, että kiitollisuus puhdasta vettä kohtaan kasvoi entisestään.



Kaivon vuoksi kuivat kesät eivät pahemmin vaikuta viljelyksiini. Lisäksi viereinen metsä suojelee viljelyksiäni kovilta tuulilta, mutta kylmyyttä ja rankkasateita vastaan on vaikea taistella. Toki kasvulaatikot ja harsot sekä kasvihuone auttavat jonkin verran kylmänä kesänä, mutta eivät ne korvaa auringon lämpöä. Yksi raekuurokin kävi tänä kesänä ravistelemassa pientä satoani. Sillekään ei voinut muuta kuin päivitellä. Pienessä rinteessä oleva kasvimaani ehkä ei jäisi uimaan rankkasateiden aiheuttaessa tulvia, mutta tuskin antaisi satoakaan.


Varautumisen ydin on mielestäni siinä, ettei kaikki munat ole samassa korissa. Uusien elämää helpottavien (usein sähköisten)tarvikkeiden rinnalla on hyvä pitää jonkin verran mekaanisia tarvikkeita ja samoin kasvien suhteen kannattaa kasvattaa eri lajikkeita, sillä joku niistä voi kestää paremmin kuin toinen kyseisen kasvukauden "vitsausta". 

Tämän hetkisellä kasvatuskokemuksella olen kyllä sangen tyytyväinen etten joudu kasvattamaan kaikkea ruokaani itse. Nälkä tulisi aika pian. Mutta en lannistu tästä, vaan iloitsen siitä että joka vuosi opin jotain ja ainakin olen hitusen taitavampi kuin aiemmin :)


Loppuun vielä pari kuulumista kasvimaalta





Pensasmustikat ovat tuottaneet iloa aamujogurtin päällä ja pari kaaliakin ovat riemastuttaneet jollain käpertymistä muistuttavalla tavalla :D harmi vain, että kaalikoit ovat syöneet niitä. Ensi vuonna piilotan kaaliverkon liepeet maan alle.. ryömikööt maan alta jos mielivät mun kaaleja.





perjantai 26. heinäkuuta 2019

Mehupullojen pesu

Hei lukijat,

haluaisin tietää miten te pesette mehupullonne? Pesetkö mehupullot heti käytön jälkeen ja syksyllä lisäät mehut pestyihin pulloihin? Vai liotatko ja kuummennatko pullot uusiksi ennen pullotusta?

Martathan ohjeistavat pullojen pesun jälkeen yön yli liotuksen kylmässä vedessä ja sen jälkeen pullojen kuumennuksen uunissa.

Itselläni on tapana huuhdella käytetty pullo ja jättää se laatikkoon odottamaan pesua. Laatikon täytyttyä kutsun itseni kaverilleni kylään ja käytän hänen tarpeeksi isoa lavuaaria pestäkseni pullot. Tänä vuonna ostin pulloilleni kuivatustelineen jotta sisälle ei jää yhtään tippaa huuhteluvettä. Kuivatuksen jälkeen pakkaan pullot takaisin laatikkoon ja ennen mehustusta täytän saunalla ison vadin kylmällä vedellä ja liotan pulloja siellä ja sitten kuumennan pullot vielä uunissa. Tästäkin huolimatta noin 10% mehuista (joskus enemmänkin) homehtuu pinnasta. Syyllisenä olen pitänyt huonoja muovikorkkeja ja siitä syystä olen siirtynytkin kumikorkkeihin, mutta välillä nekin ovat saaneet homeen pintaan joten kysynkin teiltä, että miten te teette pullojen pesun ja mehujen pullotuksen?

Yt. Harmaan torpan emäntä


Puutarhaunelmia

Minullahan ei ole varsinaisesti kukkamaata.. enää. Ainoa kukkapenkkini on täysin rikkaruohojen valtaama enkä ole muutamaan kesään enää jaksanut edes yrittää taistella sen kanssa. kasvimaalla tosin kukkii sametti- ja kehäkukat sekä ruiskaunokit. Unelmoinkin täydellisen kukkamaan sijaan ranskaisesta keittiöpuutarhasta, potagerista, jossa hyötykasvit ja koristekukat kasvat sulassa sovussa mutta hienoissa muodoissa keskenään. Tämän vuoksi päätin tänä vuonna vierailla Suomen tunnetuimmassa Potagerissa Westerssissä. Olin yhtä aikaa täysin haltioissani sekä pienoisessa ahdistuksessa: tahdon tällaisen! Miten ihmeessä voisin saada pihaani tällaisen!?

 Kyseisestä puutarhasta löytyy lisää kuvia Kukkiva kasvimaa -kirjasta.

Westersin lisäksi kävin avoimien puutarhojen päivänä vierailulla ihanalla rantapihalla.


Tässä pihassa oli kekseliäästi käytetty kaikenlaista rauta"romua". Patjan ja auton jousia, raudoitusverkkoa ja äkeen osia löytyi reunustamasta polkuja ja tukemasta kasveja. Niin westersissä kuin tässäkin puutarhassa kasvihuoneen katto notkui viinirypäleistä. Viiniköynös ei taida mahtua kasvihuoneeseeni, mutta aina voi rakentaa lisää portteja ja kaaria porttien yläpuolelle.. vaikkei portteja sattuisi noin muuten tarvitsemaankaan.

maanantai 1. heinäkuuta 2019

Omavaraisuutta vuonna 2019 osa 6

Edistymisen sijaan meinasin tällä kertaa esitellä edistymättömyyttä, sillä kolme viidestä tämän vuoden projektistani vaativat kaivinkonetta, enkä millään meinannut saada sopivaa sellaista vuokralle, vaikka toukokuusta asti olen sitä yrittänyt järjestää. Mutta lopulta sain paikalle Penan <3 


Kaivinkonetyöt

Yhtenä tämän vuoden projektina olisi tehdä portaat vintille ulkokautta ja tämän vuoksi talon päädystä piti kaivaa pintamaat pois. Maakerros ja yksi tiellä ollut kanto ovat nyt poissa ja seuraavaksi siihen tulee hiekkakuorma.

Toinen tämän vuoden projekteista oli kasvimaan laajennus ja siihen kuului marjapensaiden siirto kanoilta turvaan kasvimaan puolelle. Hieman on jännittänyt miten pensaat reagoivat näin myöhäisestä siirtoaikataulusta, mutta katsotaan miten käy. Suunnittelin aiemmin vuokraavani pienemmän kaivinkoneen, joten kasvimaalle ei ollut enää väylää Penan kaivinkoneelle. Ilmoitin että siitä sitten vaan perunamaan poikki, ei sillä niin väliä. No Pena laskin kauhan kasvimaalle, nosti kaivurin telojen etuosan ilmaan ja hiippaili mahdollisimman vähän perunoita kiusaten keskelle kasvimaata.. menetin varmaan maksimissan kolme perunan taimea <3




Pihattotarha ei ole edennyt siitä syystä, että siitä puuttui yksi tolppa ja jos tolpan olisi laittanut siihen kohtaan mihin sen olisi saanut, niin se olisi ollut niin paljon linjan ulkopuolella, että lautojen kiinnittäminen olisi ollut melko mahdotonta. Näin ollen Pena kaivoi yhden kannon ja läjän kiviä linjalta pois ja painoi tolpan paikoilleen.

Pyysin vielä Penaa poistamaan muutaman ison kiven kellarin takaa, jotta saisin poneille esteettömän kulkuväylän tulevalta pihattotarhalta nykyiselle tarhalle/niittylaitumelle. Noin puolituntia myöhemmin mulla oli kellarin takana TIE ja muutama kymmenen metriä hienoa kiviaitaa :D 




Aidat

Niittylaitumen tolppienvaihto on tehty!!! vaan ei omasta ansiostani vaan upeiden talkoolaisten ansioista. Suurkiitos kaikille talkoisiin osallistujille <3





pihattolaitumen laudat eli 20 kuormalavaa saapuivat myös pihaan ja niistä on nyt puolet purettu laudoiksi. Loput on kastattu joillain ihmeen kilometrinauloilla, joten ne odottavat voimien kertymistä:D

Kasvimaa

Kasvimaa voi kohtuullisesti, mitä nyt ötökät ovat iskeneet hampaansa kaikkien lanttujen ja nauriiden taimiin eikä porkkanat ole itäneet lainkaan. Sipulit näyttävät voivan hyvin ja tomaatitkin näyttävät ihan eläviltä, vaikka ovatkin vasta kukkimisvaiheessa. Keräkaalit ovat isompia kuin koskaan ennen, mutta eivät vieläkään halua "kerääntyä".


Kasvihuone

Kasvihuone sai oven, jee! 



Kaura kasvaa

Olen saanut käyttää muutaman kyläläisen ja naapurin peltoplänttejä ja koska yksi pelto alkoi kasvaa enemmän rikkaruohoa kuin heinää, päätin, että on aika kääntää se ja kylvää heinän siemenet. Heinähän itää ensimmäisenä vuonna, mutta tulee vasta korjattavaksi toisena vuonna, joten sen yhteyteen laitetaan kylvetään yleensä esimerkiksi kauraa tai laidunseosta. Minua on aina kiehtonut kuoreton kaura ja siksipä sitten halusin kylvää tuohon puolen hehtaarin alaan heinän lisäksi kuoretonta kauraa (Rhinoa). Tai en minä kylvänyt mitään, vaan avuliaat kyläläiset. Istuin toki traktorin kyydissä ja nautiskelin pellon käätämämisestä ja kylvön jälkeen olen ahkeraan käynyt pellonlaidalla katselemassa ja ihastelemassa sen kasvua :)



Kanit

Kani yritti pakoon, ei päässyt. Kanikopissa on nyt hitsattu verkkopohja.

Peura

Peura yritti 100sen vauhdista kyytiin, ei päässyt. Auto sen sijaan "pääsi" lunastukseen.


Riesaötökät 


Ötökät ovat kiusanneet poneja, erityisesti Edyä. Karkoitteeta eikä loimet ole auttaneet. Mutta niittylaitumen katos sai räsymatoista oviverhot ja sen jälkeen ponit ovat viihtyneet siellä, niin että Edy pakenee sinne jos yritän hakea niitä naapurin laitumelle, missä ötökät vaanivat :/


Loma

loma alkoi pari päivää sitten ja nyt sitten seuraavaksi käyn kuormalavojen ja pihattotarhan kimppuun. Väylään pitää lisätä pikatikut ja langat ja itse tarhalle täytyy rakentaa pari porttia ja lisätä lautaa sekä sähkölankaa. Sen jälkeen ponit voivat vaihtaa halutessaan pihattotarhan ja niittylaitumen välillä.


Kurkkaapa muiden omavaraisblogistien edistymiskuulumiset:

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Omavaraisuutta vuonna 2019 osa 5

Tänä vuonna pidin perinteisen lantalomani poikkeuksellisesti toukokuun lopussa enkä alussa kuten yleensä. Lannanajo ei kuitenkaan odottanut lomaani, vaan pelto johon lantani ajetaan oli valmis kyntöön normaalissa aikataulussa, joten traktorinvuokraus tapahtui äitienpäivän iltana ja samalla tyhjeni lantala ja kuttulan pehku. Hevosten pehkut, kanala ja kanila jäivät odottaamaan vielä tyhjennystä.

Lantalomani täyttyi siis kasvimaanlaitolla ja aitausjumpalla. Marjapensaiden siirto oli myöskin suunnitelmissa, mutta en saanutkaan kaivinkonetta vuokralle.


Edistymiset

Vuohet saivat uudet tolpat ja verkot pikkuaitaukseensa.

Pihattotarha edistyi yhden lautakierroksen verran.




Kuvittele tähän toinen lautakierros ja sähkölangat ja jos mielikuvitusta riittää niin kiviaitaakin aidan juureen ;)

Kasvimaa sai suurimman osan siemenistä ja pienet tomaatin taimeneni pääsivät kasvihuoneeseen.


Vihreiden pallojen tilalle voit kuvitella siirretyt marjapensaat.

 

Tämän hetken suosikkijuomani on raparperimehu.. ah niin helppoa ja herrrkullista :)Pensasmustikat näyttävät kukkivan hyvin..jospa niistä tulisi syksyllä satoa :)

Kurkkaapa muiden omavaraisbloggaajien kevään kuulumiset :)

Wanna bee farmer

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Omavaraisuutta vuonna 2019 osa 4



Kevät etenee ja maan sulamisen myötä eteen tulee (aina jollain tavalla) jokavuotinen aitaus-jumppa. Tänä vuonna vähän suuremmassa mittakaavassa, sillä niittylaitumen vanhat heinäseipäät ovat tulleet tiensä päähän. Ostin rakennustarvikkeelta 140kpl 1800*75 puuvalmiita aitatolppia ja keräsin katkenneita tolppia ja risuja biohiiletintä varten ja aloin hiilettämään tolppien kärkiä. Moni on ihmetellyt, miksi en ostanut painekyllästettyjä tolppia? Suurin syy on hinta. Esimerkiksi hankkijalta 70x1800 painekyllästetyt tolpat olisivat maksaneet 5,34€ /kpl eli 140 tolppaa olisi maksanut 747e kun taas kyllästämättömät tolpat maksoivat yhteensä 308e (+50e rahti). Toki ohkasempia tolppia saa painekyllästettyinä halvemmallakin ja Virosta erityisen halvalla, mutta rahdit tekivät kuormasta kalliin. Ihana asia tolppien kärkien hiilettämisessä biohiilettimellä on se, että samalla saa tehtyä pihapuun risuista biohiiltä, eli arvokasta lannoitusta kasvimaalle :)

Toinen kevään merkki on niittylaitumen kakkakasojen keräily. En ole vieläkään löytänyt edullisia mönkijän kippikärryjä, Wallun sijaan vetohommat hoitaa auto. Kakkakasoja on vielä paljon, mutta projekti on sentään aloitettu.


Muita kuulumisia

Polttopuut ovat nyt pätkitty ja ne ovat kuivumassa kuormalavojen päällä. Tarhan lisähaketukseenkin on nyt jonkin verran rankoja. Yläkerrasta on viety kaatopaikalla vanha muovimatto eli seuraavaksi pääsen purkamaan vanhan kesähuoneen lattiaa.

Esikasvatus etenee välillä riemukkaasti välillä vähemmän riemukkaasti. Tomaatin taimet ovat yhä ihan reppanoita, saa nähdä pitääkö ostaa valmiit taimet kasvihuoneeseen, mutta kaalintaimista olen innoissani. Normaalisti ne ovat olleet tähän aikaan sellaisia ohuita naruja, joiden päässä on kaksi pientä lehden alkua, mutta nyt kasvivalon ansiosta niissä on NELJÄ lehteä :D Ensi kevääksi tarvitsen lisää valoja ja pöytiä. Kasvihuoneeseen olen suunnitellut ämpäreiden sijaan kasvatusaltaita, mutta ehkäpä tänä vuonna vasta kahdelle seinustalle.

Pääsiäiskokonkin ehdin polttaa juuri ennen lumien sulamista.

Työponien koulutus on edennyt sen verran, että Wallu on juontanut elmänsä ensimmäisen kerran "tukkia" eli pientä puun runkoa :)Lisäksi pariohjasajossa on tullut edistymistä. Olen onnistunut jopa hengittämään välillä ;)





Luehan muiden omavaraisblogistien kuulumisia:








torstai 18. huhtikuuta 2019

Hämälainen maatiaiskana


Omavaraisbloggaajamme pistivät pääsiäiseksi pystyyn kirjoitushaasteen ja aineena tällä kertaa on kanat :)
Lempi

Vuokrasin ensimmäiset kanani vuonna 2012 kesäkanoiksi, mutta kaipasin omia munia sekä kanojani talvella, joten eristin navettani sisällä olleen vanhan pukuhuoneen talvikanalaksi (samalla vanhasta saunasta tuli kuttula). Rotuvalinta oli helppo, sillä halusin paikallista maatiaisrotua ja hämeessä kun ollaan niin laji on hämeen maatiaiskana. Maatiaiskanarotuja on Suomessa useampi ja entinen MTT, nykyinen Luonnonvarakeskus (LUKE) koordinoi maatiaiskanojen säilytysohjelmaa. Säilytysohjelmassa on tällä hetkellä noin 12 eri kantaa.

Kana on mielestäni helppohoitoinen eläin. Kanalan lisäksi kanat tarvitsevat kattoverkollisen ulkoilutarhan. Tarhassa kanat voivat ulkoilla Eviran määräämän ulkonapitokiellon aikana (1.3-31.5)ja lisäksi tarha antaa tarpeen mukaan suojaa haukoilta ja muilta petoeläimiltä. Maatiaiskanalassa neliölle suositellaan 4-5 kanaa/kukkoa ja tuotantokanaloissa jopa 9kpl/neliö (lähde). Itselläni on tällä hetkellä kuusi kanaa ja kukko ja kanalassa tilaa on vajaa viisi neliötä. Kesäisin kanani vaeltavat pihallani. Ainoastaan kasvimaalle niillä on porttikielto liiallisen kitkemisvimman vuoksi. Näiden kahdeksan vuoden aikana olen menettänyt jollekin saalistajalle ainoastaan yhden kanani.

Maatiaiskanalle kanalan lämpötilaksi riittää +5c-10c. Tärkeintä on, että juomavesi ei jäädy ja ettei kanalassa käy viima. Kanalan varusteisiin kuuluuvat juoma-automaatti (vesikuppikin käy, mutta katosta roikkuva automaatin vesi ei sotkeennu eikä kaadu niin helposti kuin lattialla oleva kuppi). Kauralla ja muulle ruualle, kalkille sekä hiekalle tulee olla oma kuppi sekä mahdollisesti erillinen tuhka/hiekkakylpypaikka. Kanalan lattialle olen levittänyt eri vuosina erilaisia kuivikkeita (purua/hamppurouhetta/turvetta) Pehkua en ole kerran kokeilun jälkeen saanut palamaan, mutta tämä ei ole ollut ongelma, sillä vuohien pehku lämmittää näemmä kanalaa tarpeeksi verkkoikkunan läpi. Kanalani katossa on eläintentiloihin suunnitelu lämpöelementti, mutta käytän sitä vain oikein kovilla pakkasilla. Lisäksi kanat tarvitsevat orret ja orsien alle kannattaa asentaa kakkalauta, sillä kanat kakkaavat eniten yöllä orsilta. Kanalassa tulee olla myös munintakopit. Ulkotarhassa kannattaa rakentaa katos/tuulensuoja pohjois-itä suuntaan.  

Kanat aloittavat munimisen noin vuoden ikäisinä ja elävät n. 3-6 vuotta. Maatiaisrodut elävät yleensä pitempään, jopa yli 8 vuotiaiksi. Maatiaisen sivuilta luin, että ennätys olisi 21 vuotta! Eveliina (ainoa maatiaisristeystyskanani) on ollut minulla alusta lähtien eli hän on ehkä sen kahdeksan vuotta. Varmaksi en osaa sanoa, sillä en tiedä minkä ikäisenä sen ostin. 

Omavaraisuuden näkökulmasta kanat ovat loistava eläinlaji. Ne tuottavat pienellä vaivalla munia, lannoitetta ja mahdollisesti myös lihaa ja sen lisäksi (ainakin omat kanani) pitävät lehtokotilot aisoissa. Kanat ovat sekasyöjiä, joten selviävät hyvin kauralla, kalkilla ja monipuolisella kotiruualla. Halutessaan kotiruuan voi toki korvata esim. Luonnon punaheltta-munitusrehulla. Virvontaoksiinkaan ei tarvitse ostaa höyheniä kaupasta kun omistaa pari kotitarvekanaa ;)




Muut kanakirjoitukset:


  1. Caramellia (hämeenkannan maatiaiskanat)
  2. Maalaiskaupungin piha
  3. Ku ite tekee
  4. Riippumattomammaksi (tyrnävänkannan maatiaiset)
  5. Sorakukka
  6. Palokankaan pientila
  7. Rakkautta ja maan antimia
Jos käy niin, että luettuasi kanakirjoituksia alat miettiä kesäkanoja, niin Ruokaviraston sivuilta löydät muistilistan kesäkanojen pitäjille;)