tiistai 3. tammikuuta 2017

Milloin laitan kärryt ponini perään?


Nyt kun olen tutustunut hieman tähän hevospuolen ajokulttuuriin, niin tuntuu siltä kuin ravimaailma vaikuttaisi vahvasti myös muuhun ajokulttuuriin.

Ensinnäkin tuntuu siltä että 90% ajovarusteista on ravipuolelta, niin valjaiden kuin kärryjenkin osalta. Ja toiseksi tuntuu kuin ravipuolen metoditkin olisivat läsnä ns. tavallisella kärryttelypuolella, vaikka tavoitteet kuitenkin ovat aivan erit.

Ravihevosen ykköstavoitehan on juosta mahdollisimman lujaa (aidatulla) radalla, mutta mitkä ovat kärryttelyhevosen tavoitteet ja miten niihin päästään?


Itse pidän tärkeimpinä tavoitteina rauhallisen paikallaan seisomisen (sis. pysähtymisen) ja erittäin monenlaisen paineen kestämisen rauhallisesti. Pysähtyminen ja paikallaan seisominen ovat siis mielestäni ensimmäiset opetettavat asiat ja sitten seuraavaksi tulee iso liuta siedätystä eli tutustuttamista monenlaisiin paineisiin. Ikävä kyllä koskaan ei voi siedättää hevosta kaikkeen mahdolliseen mitä voi tiellä/maastossa tulla vastaan, mutta joitakin voi siedättää jo etukäteen. Eikä hevosta tulisi siedättää asioihin vain yhdessä paikassa, vaan asioita tulisi opetella eri paikoissa, jolloin vieraassa paikassa oleva vanha tuttu asia ei tulisi yllätyksenä. Eli yleistys on myös tärkeää. Lisäksi itse kärryt vaativat tiettyä asioita hevoselta eli aisakosketuksiin tottumisen/kuorman irtiottotekniikan/ alamäessä kuorman kanssa toimimisen ja mahdollinen räminä sekä huitova ohjastajan ;)


Kuinka paljon sitten pitää siedättää etukäteen ja milloin voi laittaa kärryt perään ja jatkaa opettamista ja siedättämistä kärryiltä? Onko hevonen rento kärryjen suhteen ja jos se säikähtää jotain niin mikä sen reaktio on? Säpsähtääkö se paikallaan? Pysähtyykö se vain pyrkiikö jännittyneenä eteenpäin? Mitä jos takaa tulee sauvakävelija ja hevonen säikähtää kärryt perässä? Entä jos hevonen ryöstää ja kärryt kaatuvat ja hevonen yhdistää vielä voimakkaammin paniikkiin kärryt? Mutta entä jos tilanne tapahtuu ohjasajaen? Pahimmillaan hevonen pääsee irti ohjasajajaltaan, mutta valjaat eivät satuta sitä samoin kuiten vaikkapa ojaan kaatuva kärry, josta hevonen ei pääse itse yleensä irti.  


Voisin kuvitella, että on helpompaa opettaa pakoeläin juoksemaan eteenpäin kuin pysymään paikallaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Näin ollen oletan, että ns. perusajohevonen vaatiin paljon enemmän treeniä ennen kärryjen laittoa kuin ravihevonen. Mutta tämä on tietenkin kärjistys, sillä useita ravihevosiakin ajetaan teillä ja voinhan olla niin, että joillakin ajohevosten omistajilla on omat radat, eikä vain teitä millä ajaa. Itsestäni kuitenkin tuntuu siltä, että ravimaailmassa kärryt laitetaan hevosen perään melko nopeasti eikä ohjasajotreeniä tarvita samalla tavalla kuten itse juoksutreeniä. Ja sen myötä tuntuu siltä, että ajeluhevosillekin kärryt laitetaan kovin pikaisesti perään, eikä ohjasajoon ja siedätykseen ohjasajaen käytetä kovinkaan paljoa aikaa. Tämä on tietenkin vain oma mutu-tuntuma asiasta eli voin olla hyvin väärässäkin :) Faktaa kuitenkin on se, että ajan saatossa autot ovat vallanneet tiet ja ajohevoset ovat väistyneet. Tämän seurauksena autoilijat eivät ole enää tottuneita jakamaan teitä hevosten kanssa. Ja siksi hevosilta vaaditaan monenlaisien paineiden kestämistä. Treeni tarvitaan paljon ja kun sitä on tehty paljon niin palkintona on rento ajohevonen, jolla voi ajaa monenlaisessa eri tilanteessa ja paikassa:)


Mille asioille voisi sitten ajohevostaan/poniaan siedättää?
Tässä muutama esimerkki.

  1. Traktori/puimuri, traktori lumilingolla yms.
  2. Auton ohitus takaa/peräkärryn kera 
  3. Auton tööttäys
  4. Moottoripyörä (+2-tahtimopo )
  5. Alikulkutunneli 
  6. Polkupyörä
  7. Sateenvarjot
  8. Rämisevä tölkki (hääauto/ hajoava auto)
  9. Mönkijä
  10. Moottorikelkka
  11. Silta 
  12. Pressun ylitys /tai muu outo pinta
  13. Moottorisaha
  14. Hälyytysajoneuvo 
  15. Potkulauta 
  16. Metsätyökone
  17. Ohittavan rekan paineilmajarrut
  18. Haukkuva vieras koira
  19. Peräkärry ylisuurella kuormalla pressu päällä
  20. Toiset hevoset /toiset ohittavat hevoset
  21. Viirit
  22. Hyppivät lapset (ja huitovat aikuiset) 

Vaikka hevonen ei ensimmäisellä kerralla reagoisi mitenkään johonkin sille esiteltyyn uuteen asiaan niin silti esittelyä olisi hyvä tehdä useampaan kertaan esim eri paikoissa ja tilanteissa. Hevonen pystyy keskittymään kerralla vain yhteen paineeseen eli jos ensimmäisellä kärryttelykerralla hevoselle kasataan monta eri painetta päälle niin voi olla, ettei se vielä reagoi mitenkään, mutta seuraavilla kerroilla, kaikki voi olla sille liikaa.

Jos hevonen pitää jotain asiaa epäilyttävä, niin tutustuminen on hyvä aloittaa niin kaukaa kun hevonen vielä tuntee olonsa rennoksi ja pikkuhiljaa lisätä painetta ja heti kun hevonen reagoi tilanteeseen toivotusti annetaan palkintona paineen poisto ja tai palkinto (esim rapsutus kutisevasta paikasta) Eitoivottu -reaktio on usein pakeneminen, ja toivottu voi olla pysähtyminen, pään laskeminen, tai muu rentouden osoitus.

Barry Hook kouluttaa ajohevosia ja tässä on yksi hänen siedätysvideoistaan https://www.youtube.com/watch?v=JMaH8IZqAtQ
Tässä toisessa videossa hieman tavoitetta ajohevosille/poneille :D https://www.youtube.com/watch?v=tYlbQLz2jw0


Wallu oli joulukuussa muutaman viikon Ikaalisissa leirikoulussa. Siellä sitä siedätettiin kaikkeen mahdolliseen paineeseen, mitä minun on vaikea ilman avustajaa/ kenttää /vierainta tilanteita sille opettaa. Wallu reagoi tällä hetkellä liikaa taakaa tulevaan paineeseen varsinkin silloin kun sen pitää kulkea edessä "yksin". Esimerkiksi takana hyppivät ihmiset ihmetyttävät sitä. Se ei kuitenkaan karkaa, vaan isompia jännityksistä se nostaa pään ylös ja väistää vähän sivulle tai pyrkii jonkin verran eteenpäin. Pienemmistä säikähdyksistä se töpöttää paikallaan tai pysähtyy tai väräyttää lihaksiaan. Tarkassa pysähtymisessä ja paikallaan seisomisessa se on edistynyt hyvin. Wallu siis kaipaa vähän vielä itsetunnon kohotusta, että se ymmärtää selviävänsä uusista tilanteista ihan hyvin vaikka kaikki ihmiset olisivatkin sen takana.







tiistai 13. joulukuuta 2016

3.adventti /2016

Tänä vuonna emäntä on lisäillyt jouluvaloja jopa talliin, kanojen ja vuohien välisessä eteisessä on nyt punaiset jouluvalot ja Elmerin ja Wallun karsinan välissä on oikea joulukuusi.. vielä kun tulisi siivousinspiraatio :D


Seimikin alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Aiemmin seimellä on ollut kolmiulotteisia hahmoja, mutta tänä jouluna päätin kokeilla siluettiseimeä. Ainakin naapuri jo vahvisti, että tämä näkyy paremmin :D 

Teille on tänä päivänä syntynyt vapahtaja <3

maanantai 5. joulukuuta 2016

Tuvallisen pieniä tuotoksia


Kuten olen kertonut haaveilen siitä, että tuotan osan siitä mitä kulutan. 

Kasvimaa on ollut aina heikko kohtani, ja niin se on yhäkin, mutta tänä kesänä tuotos on ollut parasta ikinä :D (mikä vielä ei ole paljoa) mutta suunta on oikea :) eli jonkin verran perunaa, lanttua, naurista, punajuurta, porkkanaa ja purjoa sieltä tuli varastoon. 




Mehiläisiltä ei tänä vuonna tullut hunajaan talteen kuin maistiaisiksi, mutta onneksi viime vuoden hunajaa on vielä vähän tallella. Toivon hartaasti, että pikkuiset pysyisivät hengissä talven yli!

Tänä vuonna syntyi poikkeuksellisesti tipuja joista kesän aikana kasvoi 9 isoa kukkoa. Olen tuskaillut tuon lopettamisen kanssa. Tahtoisin kyetä siihen, mutta tätä ennen en ole vielä pystynyt. Nyt sitten ystäväni avustuksella katkaisin kaksi kaulaa.. eihän se mennyt ihan opppikirjojen mukaan mutta kukot kuolivat ja sisukset ja höyhet saatiin irti. Vielä on siis opittavaa, mutta täytyy olla tyytyväinen tästäkin saavutuksesta. Teurastus toimitettiin näiden ohjeiden mukaan. Tarvikkeisiin lisäisin myös talouspaperirullan ja uteliaisuutta varten vaa'an. Itse en käyttänyt kalttauksessa isoa kattilaa, vaan päästin saunalta mahdollisimman kuumaa vettä isoon paljuun ja dippailin kukkoja 4 kertaa vedessä. Kaksi kertaa jaloista pitäen ja kaksi siivestä. Jossain ohjeessa neuvottiin pitämään räpistelevää kukkoa paperisäkissä heti pään katkaisun jälkeen, jotta verta ei lennä joka puolelle. En kyllä keksinyt mikä olisi tarpeaksi suurisuinen säkki, että räpiköivän kukon sinne olisi nopeasti sujauttanut joten lopputulema oli veriset housunpuntit.. Meinasin jopa lähteä kylille ku kerrankin olisin ollut katu-uskottava ;)
Paperisäkki oli kyllä kätevä höyhenille ja sisuskaluille.



Keväällä Irmeli ja Hilma poikivat yhteensä neljä kiliä, kaksi kuttua ja kaksi pukkia. Kutuille löytyi oikein hyvä koti ja minä sain vaihdossa sianlihaa ja lopuilla rahoilla ostinkin itselleni nuo kesällä tuleet kaksi kania. Pukit kastroitiin jo hyvissä ajoin, jotta yhteiselo sai jatkua mahdollisimman pitkään, mutta lopulta syksyi koitti ja tilasin teurastajan pistämään rupukit "pataan". Jauhenlihat jauhoin, niin että siitä tuli possun-vuohen jauhenlihaa :D ja sehän maistui oikein hyvältä :) Nyt on pakastin tappiin asti täynnä possua, vuohta ja kukkoja. (Ja toinen pakastin täynnä marjoja) Marjametsään en yhäkään ehtinyt, mutta maksoin mieluusti eräälle opiskelijalle talven mustikoistani ^_^





Kuvasin itselleni muistiin tuon lahtivajan jauhenlihamyllyn purku/kokoamisohjeen :D saa nähdä onko kuvista jatkossa apua. Sen muistan että terän keskellä oleva tappi pitää laittaa konetta kohti niin että itse lävikön ja terän väliin ei jää liikaa tyhjää tilaa.

Omenapuita ostin tänä kesänä kaksi lisää. Vielä  ei tule omista puista kummempaa satoa, mutta sain ostaa ystävältäni läjäpäin herkullisia omenoita, joista tuli mehuasemalta 80 litraa mehua kellariin. Omista viinimarjoista tuli muutama pullo lisää. 


Mutta arvatkaas mitä, olen tehnyt jo "sotasuunnitelman" ensi kesälle :D eli yhäkin aion jatkaa taistelua kaalinkasvatuksen puolesta.
Havaintojeni perusteella esikasvatuksesta ei ole mitään iloa eli siemenet vaan suoraan maahan, mutta lannoituksesta sen sijaan on iloa eli kun taimen on sopivan kokoinen niin palanutta hevosenkakkakompostia kylkeen. Edellisistä yrityksistäni poiketen aion ensi vuonna istuttaa kaalit laatikoihin ja virittää sähköjohtojen putkista kaaren päälle ja niiden ympärille harsot. Eli mitkään epämääräiset viritelmät eivät auta kaalikoiden kanssa taistelussa. Mäntysuopaliuos sen sijaan auttoi kovastikin lantun ja nauriiden lehtiä syövien ötököiden torjunnassa.

Seuraavana kesänä aion olla myös ajoissa sipulien kanssa. Lisäksi testasin loppu syksystä ylikasvaneen valkosipulin kukasta muodostuneiden siementen istutusta lannan ja harson alle.

Purjon kasvatusta aion jatkaa. Sekin näyttää kaipaavan kunnolla lannoitettua maata. Basilikaa aion laittaa paljon. Sitä käytän yrteistä eniten. Ensi vuonna aion olla myös ajoissa avomaankurkkujen suhteen.. ei siis istutuksen vaan poimimisen ja säilömisen. Kesäkurpitsoja kasvatin tänä vuonna vanhoista olipaaleista tehdyn neliön keskellä ja se toimi erittäin hyvin. Sitä siis jatkossakin, samoin juureksia. 

Auringonkukan kanssa olen myöhästynyt kaksi kertaa.. voisinko olla vähän aikaisemmassa ensi vuonna!?

Tämän hetkinen tuottoni on siis: possua, vuohta, kukkoa, (hunajaa), kanamunia, vuohenmaitoa/juustoa, viinimarjoja, joitakin juureksia, yrttejä ja salaatteja ja sipulia. 

Töiden jälkeen näin hämärään aikaan olen kyllä kovin laiska laittamaan ruokaa, mutta viikonloppuisin ja valoisaan aikaan aktivoidun senkin suhteen :)


maanantai 28. marraskuuta 2016

1.Adventti /2016

Vaikka tavarat eivät yhäkään ole järjestyksessä ja rempan viimeistelytyöt ovat kesken, niin ensimmäinen seimi-asetelma on esillä ja adventtikynttilää on polteltu :)





Hoosiannaakin pääsin hoilamaan heti aamusta radion säestämänä tallissa eläinten toimiessa vaativana yleisönä ;) ja sitten myöhemmin kirkossa.



 Kaiken epäjärjestyksen keskeltä ihanaa ja rauhallista joulun odotusta :) toivottaa harmaan torpan emäntä

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Työponille etukärry

Siitä lähdin kun Wallu muutti luokseni olen haaveillut sille etukärryä. 

Etukärry on hevoskärry, jonka perässä on vetokoukku. Koukkuun voi kiinnittää esimerkiksi kaikkia mahdollisia mönkijän lisälaitteita.
Etukärryllä on monia etuja, mutta erityisen kätevä se on työponille, sillä Suomesta löytyvät hevostyövälineet ovat yleensä suomenhevoskokoa.






Etukärryjä on montaa eri mallia. Ehkä kuuluisin etukärry (forecart) on amerikkalainen Pioneerin etukärry. Oikealla kuvassa on puolestaan eräs ruotsalainen etukärrymalli. (www.kallblodsstallet.se)


Mihinkä tahansa hevoskärryyn ei voi lisätä vetokoukkua, vaan kiinnityskohdan tulee olla tarpeeksi vahva vedettävälle painolle ja lisäksi koukun sijainti on tärkeä, ettei koukkuun laitettava lisälaite nostata aisoja ja lisää painetta hevosen mahan alle.

Itse en löytäny suomalaisista etukärrymalleista mieluista, joten etsin henkilöä, joka voisi tehdä minulle mieluisen etukärryn ja lopulta Mikkelin kupeesta löytyi tekijämies.

Saanko esitellä Wallun etukärry <3


Vetokarttu vielä puuttuu ja aisoja pitää muokata mutta haave työponista on taasen askelta lähempänä :)





maanantai 21. marraskuuta 2016

Harmaan torpan joululahjavinkit


Kaikille lienee jo aika selvää että allekirjoittanut tykkää lahjojen suunnittelusta, valmistamisesta, hankkimisesta sekä antamisesta :D
 Tämän vuoden lahjat ovat suurimmalta osalta joko hommatut tai valmisteilla, mutta vielä ideoita olisi ylimääräisinä, joten päätin tehdä tällaisen harmaan torpan joululahja-vinkkilistan :D 


Puutarhurille sakset Class Ohlsonilta 11,99€



Parrakkaalle miehelle partavahaa Jukka-tukusta (20€) ja parrattomalle parranajosetti 44,95€



 


Ulkoilevalle Varustelekan merinovillapipo 24,99€









Pikkuiselle autoilijalle puiset liikennemerkit Ekokivasta 16,70€ tai karttapalapeli 25,20€


Pimeässä hohtava tähtikartta pienestä kamarista 36e




Keittiön hengettärelle Chez Mariuksesta jyvämylly 21€


Järjestystä kaipaavalle visualistille
pärekori 34,90€ Finnish Design-shopista

Ja meikäläisen tyyliselle koruihmiselle ;)
Partioaitasta kirpaisevaan 199€ hintaan rannekoru.. 
(mutta timantit ovat aina kalliita :P )


Hyggeilystä pitävälle ekologisen aikakausilehden eli Huilin-vuosikerta 39€




Ja kuten kuvasta näkyy allekirjoittanut tykkää käytännöllisistä lahjoista :D

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Testissä haketarha poneille

Viime talvena kun kamppailin Wallun löysän mahan kanssa, ajattelin että yksi syy voisi olla mullan syöminen ja sen selvittämiseksi päädyin tarhan pohjan vaihtamiseen. Jos Wallu söisi multaa se voisi syödä myös hiekkaa, mikä on hevoselle multaakin vaarallisempaa, joten jätin laskuista hiekkatarhan perustamisen ja päädyin tarhan hakettamiseen.

Haketarhan haitoista ja eduista löytyy netistä paljon keskustelua. Yleisimmät haitat ovat ilmeisesti: haketarhan alkuvaiheen liukkaus, hakkeiden kiinnijääminen kavioon ja hakkeen ikävä ominaisuus eli maatuminen. Haitoista huolimatta, kukaan haketarhaa moittinut ei antanut muita hyviä vaihtoehtoja hiekansyöjille. Haketarhojen kannattajat sen sijaan tykkäsivät juuri siitä etteivät hevoset syöneet sitä, eikä liukkauttakaan koettu ongelmaksi kun hake oli tiivistynyt. Näin ollen päätin kokeilla ponitarhan hakettamista. Onnistuessaan se helpottaisi ainakin syksyn kuravelliongelmaa.

Hakkeen ideaalista puumateriaalista tai raekoosta en löytänyt tietoa, joten päädyin sitten testaamaan erittäin pientä raekokoa ja puumateriaalina omenapuuta, vaahteraa, kuusta, tuomea ja suuria määriä leppää.. 
Suodatinkangaskin loppui kesken joten sitä piti käydä ostamassa vähän lisää


Remonttireiskan blogissa haketarhaan oli käytetty alunperin 10cm kerrosta mutta todettu 15cm kerroksen olevan täydellisin, joten lähdin tavoittelemaan sitä, mutta sitähän ei tavoitettu ihan pienoisella työllä, nimittäin puumateriaalia haketukseen tarvitaaan ihan tuhottomasti! Onneksi tuota ryteikköä tontilta löytyy, mutta niiden runkojen läjääminen kasaan traktorin kulkuväylälle tuntuu selässä varmaan vielä jouluun asti. Itse hakettimen vuokrasin naapurista ja se oli niin nopea että sitä ei tarvinnut käyttää kuin vajaa 5h, mutta puita olisi pitänyt olla etukäteen runsaasti kasalla.



Nyt uusi hakepohja on ollut käytössä muutaman viikon ja ponskut näyttävät tykkävään siitä. Ainoa miinuspuoli on siinä että kun aiemmin varsinkin Wallu käytti hyvin tarkasti kakkanurkkauksia niin nyt Elmeri on saanut Wallunkin kakkimaan minne sattuu ja hakettahan lähtee väistämättä jonkin verran kakkakuorman mukana pois. No palvelija lisää haketta tarvittaessa myöhemmin lisää :D


 200m2 tarhan haketus omilla puilla tuli maksamaan noin 450e