Isovanhempieni aarteita

Sain joku aika sitten edesmenneeni isoäitini kahviastiaston ja päätin lahjoittaa kaikki eripari-kuppini eteenpäin ja ottaa tuon kauniin astiaston arkikäyttöön. Samalla sain kaksi ihanaa täkkiä, joista toista Nelli on vähän yrittänyt omia, mutta sentään toinen on jäänyt mun käyttööni.

Kaiken kruunasi tämä mielestäni maailman ihanin joululiina!

 Muita isovanhempieni aarteita ovat isoisäni revontuli-villapaita, jonka pienensin itselleni sopivammaksi ja toisen isoäitini juhlamekko mitä puolestaan täytyi vähän suurentaa, jotta vetoketju meni kiinni :D

Vielä haaveilen, että saisin tehtyä isoäitini (mustasta) häämekosta jotain itselle sopivaa :)

2. Adventti / 2018

Lumi ja pakkanen menivät, vesi ja tuuli tulivat. Nyt sitä voi taas jatkaa syksyn haravointiurakkaa :D Mutta sitä ennen piti tehdä keittiön pöydälle tekolunta pumpulista :D

Biohiili ei ole mikä tahansa hiili

Mitä sanoitsit jos kuulisit, että risuja polttamalla voisit saada korvattua päästöjäsi, parannettua kasvimaatasi, nopeutettua kompostisisi ja huussijätteesi kompostoitumista ja kaiken takana olisi yksinkertainen kartiohiiletin?

Kartiohiilettimen nimi on englanniksi flame curtain kiln tai flame top kiln.
Kartiohiiletin on nimensä mukaisesti kartion mallinen ja sen pohjalla ei ole ilmareikiä eli se saa korvausilmansa vain yläkautta jolloin liekki kuluttaa hapen. Näin ollen kartion pohjalle muodostuva hiillos ei saa tarpeeksi happea täydelliseen palamiseen eli tuhkaksi asti palamiseen. Koska kartiohiilettimessä ei ole voimakasta ilman läpivirtausta jäähdyttämässä, niin lämpö nousee poltossa korkeaksi. Näin ollen kaikki biomassan aineet kaasuuntuvat ja palavat. Tästä syystä biohiili ei ole sama kuin grillihiili.

Biohiilen historia on pitkä, vaikka sen salaisuus on avautunut tutkijoille vasta 2000-luvulla.


Biohiilen kennomainen rakenne varastoi vettä ja ravinteita, joten se parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan. Kennomainen rakenne on niin hieno, ettei edes sade huuhdo ravinteita siitä mukanaan pois. Biohiili vetää myös puoleensa epäpuhtauksia maasta/ vedestä/ ilmasta, joten se sitoo esimerkiksi hiiltä ilmakehästä vuosisadoiksi, ehkä jopa vuosituhansiksi. Lisäksi se tarjoaa mikrobeille hyvän "kodin", mutta se ei maadu, koska mikrobit eivät pysty käyttämään sitä hyväkseen ruokana. Näin ollen se edistää kasvuston ja pieneliöstön muodostumista maahan. Biohiili vähentää maan lannoituksen tarvetta.


Kartiohiiletin on siis oiva keino muuttaa pihan ylimääräinen biomassa eli esim risut ja heinät biohiileksi.

Kartiohiiletintä on kehittänyt ja tutkinut Ithaka-instituutti Sveitsissä. Instituutti tarjoaa ilmaiseksi mittoja ja tietoja kartiohiilettimestä. Suomi on 66 maa, jossa valmistetaan kartiohiilettimiä. Suomessa niitä saa tilauksesta Innovaatiopalvelu Koivukunnas Oy:stä.

Biohiilettimellä voi myös hiilettää talon ulkoverhouslautoja, jolloin UV-valo ei pääse pintaan käsiksi ja ulkopinta ei tarvitse uusintakäsittelyjä kuten maalatuissa kohteissa. Japanilaiset ovat käyttäneet tätä tekniikkaa pitkään (googlaa esim. shou sugi ban housing)
Lähteet: http://www.innovaatiopalvelu.fi/biohiili/
         Jalostuksen biohiilityöpaja 13.10.2018 Pekka Koivukunnas

1. Adventti / 2018

Ensimmäinen adventti ja pakkanen on täällä <3 Joulunlapsi -paketit lähtivät maailmalle viime viikolla ja jouluvalot ovat syttyneet pihalle. Seimi valmistuu pikku hiljaa.

Syksyn hommat ovat hyvällä mallilla, mitä nyt osa lehdistä on haravoimatta, pihakalusetet osittain vielä pihalla ja polttopuut osittain pätkimättä, mutta puutarhaletkut ovat rullattu pois, suurin osa perunoista on nostettu ja kasvihuone on laitettu talvikuntoon. Ruohonleikkurikin sai tankkiinsa suoja-ainetta. Polttopuita on tarpeeksi ja ponien sääsuojassa on katto paikoillaan. 

Poneillahan on ollut kuormalavoista tehty katos niityllä, jonne on kulku tarhasta. Katos on ollut ihan hyvä, mutta kahdelle samankokoiselle ponille se oli mielestäni vähän pieni. Ajattelin siis lisätä katoksen syvyyttä yhden kuormalavan verran lisää. Samalla muutin sitten katoksen mallia niin, että yhden todella ison kulkuaukon sijaan katoksessa on kaksi pienempää kulkuaukkoa vastakkaisissa kulkmissa. Laajennetun katoksesta kiitos kuuluu kahdelle talkoolaiselle <3. Yksin en olisi saanut elementtejä pystyyn, saati osannut suunnitella tarpeeksi vahvaa rakennetta. Vielä katoksesta puuttuu yläosan laudoitus, ovenpielet ja sisäpuolen levytys.

Jossain asiassa olen sen sijaan etuajassa, nimittäin kasvimaan kääntämisessä :D Käytin veronpalautusrahojani etukäteisesti ja vuokrasin 4,5t Yanmarin. Ah mikä vekotin! En tosin itse tehnyt sillä töitä, mutta töiden jälkeen leikin sillä omaksi ilokseni. Tuollainen pitäisi olla omana, että saisi harjoitella ja kaivuuvauhti paranisi :) Nyt on siis kasvimaan käyttämättömän osan kumpu tasoitettu, kivet nosteltu syrjään ja ison kuusen kanto irroitettu. Ja vähän aidantolppiakin on kaivurin avulla tuupattu maahan :) Keväällä haaveilen vuokraavani tuon uudestaan sillä kellarin takana on muutama häiritsevä kivi ja nyt ei uskalla kellarin lähellä kaivaa jottei pakkanen keksi mennä kellariin.

Laidunkauden päätös

Tänä syksynä ponit saivat vielä syyskuun puolesta välistä lisälaitumen käyttöönsä eli läheltä olevalta muutaman hehtaarin lammaslaitumelta jäi vielä syötävää ja pikku-ukot saivat syödä sielä vielä kuukauden. Syksy onkin ollut ihanan lämmin ja valoisa.
Nyt laidunkausi on jo loppunut ja pihassa alkaa kura kerääntyä kulkuväylille. Pientä huolta meinaa aiheuttaa keskeneräinen laidunkatoksen laajennustyö, mutta jospa siihen löytyisi aikaa, osaamista ja apukäsiä ja ponit pääsisivät kunnolla suojaan syksyn sateilta :)

Videolla haen pikku-ukot laitumelta kotiin. Vähän hitaasti ne tulivat luokse, mutta pihassa odotti oma ihana haketarha, siinä kun on niin ihana piehtaroida ja kotiniitty, jota vielä voi yrittää järsiäkin vähän :)

Herra kaniinikin laidunkausi alkoi olla lopuillaan, joten toin Neiti kanin sen luokse tutustumaan, jotta sain selville tulisivatko ne talvella samassa kerrostalossa tallissa toimeen :)

 Ja hyvinhän ne tulivat juttuun:) Ensinnä haisteltiin vähän häkin läpi ja sitten jo jyystettiin yhdessä männynoksaa ulkohäkissä. Nyt molemmat asuvat tallissa olevassa kanikerrostalossa.

Tässä jokin aika sitten ystäväni soitti ja pyysin, että hakisin takaisin ne kanamunat, mitkä annoin hänelle talvella :D no minäpä hain Astan, Allin ja Alinan takaisin kotiin. Kukko ja vanhat kanat eivät ole vielä oikein ottaneet näitä munana muualle adobtoituja uusia kanoja omikseen, mutta muutoin typyt ovat kotiutuneet niin, että nyt jo harjoitellaan ulkona vapaana oloa. Yhtenä päivänä naapuri soitti, että hänen poikansa oli tullut kysymään että "äiti onko normaalia, että naapurin kanat kävelee tuolla tiellä?" No ei oo juu :D Nämä uudet kanat ovat kovin kiinnostuneita hevosen kakkakasoista ja epäilen että Wallu oli käynyt tekemässä tuttavuutta (lue ajamassa takaa) niitylle tulleita kanoja, jolloin kanat olivat päätyneet tontin laidalle ja siitä tielle..Ilahtuneen oloisina lähtivät kyllä tulemaan luokse kun menin tielle kysymään, että mitäs te täällä teette?
Sen jälkeen typyt ovat kuitenkin pysyneet pihassa :)

Omavaraisuutta vuonna 2018 osa 9: yhteenvetoa

Sitten olisi aika vetää yhteen vuoden aikaansaannokset eli kerrataanpas mitkä omavaraisuutta lisäävät tavoitteet listasin vuoden 2018 alussa:

1. Kasvihuone
2. Kellarin tiiliverhoilu
3. Kasvimaan hoitaminen :D
4. Työponien koulutus

Lähtötilanteet eri tavoitteiden osalta näyttivät jokseenkin tältä:

 Kellari kesken, kasvihuone aluillaan 

 

Poneilla valjaat ja kasvimaa uusia lavakauluksia vailla

Miten tavoitteiden kanssa lopulta kävi?

1. Kasvihuone on nyt käytössä, muttei viimeistelty (listat ja osa päätylaudoitukseeta sekä ovet että ränni puuttuvat)
2. Kellarin tiiliverhoilu on edistynyt, samoin kellarin sisus, mutta vielä riittää tekemistä :D
3. Kasvimaan hoitaminen on päättynyt, määrässä ja laadussa jäi kyllä parantamisen varaa :P
4. Työponien koulutus on edennyt senti verran eli ponit ovat olleet kerran ohjasajaen parissa :)

 Satoa tuli enemmän kuin viime vuonna

 

Kasvihuone tuotti yrttejä ja tomaatteja ja ponien ohjat menivät hallitusti ristiin <3

Kellarissa on hyllyt ja jotain satoa ja jos ei pakkanen vielä kolkuttele, niin tiiliverhoilun muuraaminen jatkuu (ärsyttää vain kun en osaa muurata suoraan vaan reunat mutkittelee kuin paraskin kylätie.)

Mutta näistä on hyvä jatkaa eteenpäin. Ensi vuodelle on mielessä jo pari uutta projektia, mutta näiden viimeistely on myös haaveissa :D Mites teidän lukijoiden projektit ovat edistyneet kesän aikana?

Alta linkeistä voit lukea miten muiden omavaraisblogistien projektit etenivät:

https://maa-tuskat.blogspot.com/2018/10/omavaraisuuden-eteneminen-2018.html

https://maatiaiskananen.blogspot.com/2018/10/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/10/askeleemme-omavaraistelussa-102018.html

http://www.korkeala.fi/sarjan-lopetus-omavaraisuuttakohti-2018-kiitos-ja-kumarrus-kaikille/

https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2018/10/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html

http://mrssinn.blogspot.com/2018/10/kaikkensa-antanut-i-gave-everything.html

Omavaraisuutta vuonna 2018 osa 8: pieniä edistysaskeleita

Muistanette monen vuoden maakellariprojektini :) Sehän ei ole vieläkään valmis. Etuseinän tiiliverhoilu on kesken. Sen virallinen syy on etuseinän lisäeristys, mutta on tiiliverhoilu välttämätön myös ulkonäön vuoksi :D mutta pidetään se sivuseikkana.

Lisäsin rungon ja tulevan tiiliverhoilun väliin varmuuden vuoksi vielä finnfoam -kerroksen, jotta pakkanen varmasti pysyisi kellarin ulkopuolella. Maahan tein betonista pienen valun ja sen päälle aloin lisäilemään tiiliä ja laastia vuoron perään. Olen melko varma, että tämä ei ole fiksuin tapa asiaa hoitaa, mutta kun en keksinyt muutakaan, niin näillä mennään. Yläreuna vaatii pellistä listoituksen, samoin kuin katon reuna joten ne aion teetättää samalla kertaa.

Mulla ei ole ollut tätä ennen mitään kokemusta maakellareista. Enkä ole esim. tiennyt sitä, että kaikki kalusteet pitää viedä kesäksi ulos kellarista. Kalkkimaalauksen tiesin, mutten tiennyt, että oviaukkoon kannattaa rakentaa jyrsijän kestävä verkko-ovi syksyä varten ja että kellarin oikea ovi kuuluu sulkea vasta kun kellarin lämpötila laskee +3- +4asteeseen. (Ulkona lämpötila on tällöin yleensä nollan paikkeilla. Tämän tuuletuksen aikana juureksista haihtuvat turhat kosteudet. Mutta onneksi on netti josta voi näistä opiskella. Ensimmäisen puuhyllyni pilasin siis sillä, että jätin sen ympärivuotisesti kellariin ja kas se homehtui. Nyt oli sitten väkästettävä uusi hylly. Koska kellarin etuseinä ei ole vielä valmis, niin mehut eivät sijaitse etuhuoneessa vaan joutuivat nyt "väliaikaisesti" juuresten luokse.

Lisää kuvateksti

Hyllyn ja perunalaatikoiden lisäksi askartelin kellariin valot :) Tilasin Hong Kongista Stellan suosituksen mukaan pienen aurinkoenergiajärjestelmän kahdella ledivalolla. Se on lisännyt kellarin käyttömukavutta roimasti :)

Vielä pitäisi kiinnittää väliovi ja lisätä eristystä etu- ja takahuoneen väliin katonrajaan ja tosiaan jatkaa tiiliverhoilua ja ostaa reunapellit. Ilmastointiputken päähän ajattelin tänä vuonna lisätä kunnon poistoilma venttiilit. Ostolistalla on myös kosteusmittari.

Kasvihuonekin on edistynyt päädyn verran :) Vielä puuttuu toisen päädyn laudotus, takayläosan laudotus sekä ikkunoiden listotus ja sadevesirännit.

Eläinkuulumisista sen verran, että Arvi muutti heinäkuun lopussa uuteen kotiinsa ja Lahja-kana ei palannut hautomisreissultaan eli todennäköisesti kettu tai supi (tai jopa pihani läpi kulkenut ilves) vei sen. Iloisempana uutisena kuvassa oleva Neiti Kani muutti luokseni viime viikolla :) Mehiläiset ovat myös hengissä ja hunajasatoakin on tullut. Mehiläisten talviruokintaan kuluu noin 24kg sokeria, joten sokeripusseja on tullut biojätepussitarpeen yli. Päädyin askartelemaan pusseista ensi kevääksi istutuspotteja.

 

Kasvimaalta on ollut ihana käydä nostamassa satoa suoraan pöytään. Yksi lemppariksi tullut on ollut kolmen kaalin pata. Siihen on saanut omasta maasta keräkaalit (ne muutama mikä about onnistui) lehtikaalit, hunajan, valkosipulin ja sipulin sekä oheen perunat :) 

Toiseksi tein toisesta fenkolistani fenkoliperuna-salaattia ja oheen dijon-lohta, johon sain oman maan basilikat sekä salaatit ja tomaatit :)

Pientähän tämä omavaraistelu on, mutta niin ilahduttavaa <3 Siitä tulee niin onnelliseksi kun saa edes muutamaan ruokaan itsekasvatettuja kasviksia ja jonkinlaista omavaraisuutta talven yli perunoiden, mehun, chilin, kanamunien ja hunajan suhteen :)  

Oheisista linkeistä voit lukea miten muiden omavaraistelijoiden syksy on alkanut :)

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/09/askeleemme-omavaraistelussa-92018.html

https://maa-tuskat.blogspot.com/2018/09/sato-2018.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2018/09/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html

https://maatiaiskananen.blogspot.com/2018/09/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

http://www.korkeala.fi/omavaraisuuttakohti-osa-8-sato/