maanantai 6. heinäkuuta 2020

Omavaraisuutta vuonna 2020 osa 7 - museovierailukohde

Tänä kesänä ei ole tullut vierailtua pahemmin missään, mutta yhdessä kohteessa sentään kävin, nimittäin Espoon kaupungin talomuseossa Glimsissä. Olin seurannut jo pitkään Glimsin sivuja ja nyt kun tuli muutakin asiaa Espooseen, niin päätin samalla käydä kiertämässä Glimsin. Glims on vanha maatila, joka on ollut toimiva maatila ainakin 1500-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Glims muutettiin museoksi vuonna 1958 ja se koostuu 11 rakennuksesta.

Alueena Glims ei ole kovin suuri ja koska se on lähellä Jorvin sairaalan rakennuksia ja muita asuinrakennuksia niin ympäristö ei ole omaan silmääni kovin maalaismainen. Lisäksi tällä kertaa yksi rakennuksista oli remontina alla, joten jokapuolella näkyi rakennustyövälineitä ja rakennustyömaa-aitoja. Muutamassa aitassa oli myös puhdistustyöt kesken, joten autenttisen talonpoikaistunnelman vähän pilasi nykyaikaiset imurit.

Mutta muutoin Glims oli kaunis kohde. Varsinkin tilan päärankennuksen tuvan tunnelma oli viehättävä ja hyvin autenttinen. Tallin ylisillä esiteltiin kuitujen matkaa kankaaksi ja maitohuoneessa maidon viilentämistä ja käsittelyä. Riihessä näkyi suuri viljankuivatus uuni ja ylisillä roikkui kuivattavia kerpuja. 




Glimsistä löytyi myös kaunis kahvila ihanine piirakkoineen ja Alhon kannan kanoja sekä 4H-yhdistyksen hoitamia lampaita ja vuohia karitsoineen ja kileineen. Väkeä Glimsissä oli keskiviikon ilmaispäivänä yllättävän vähän. Vain yhteen näyttelytilaan piti jonottaa muutama minuuttia.



 

 

 


 Jos olisin saanut jotain Glimisistä itselleni, olisin valinnut ehdottomasti Glimsin kiviaidan :D tai toisena vaihtoehtona kahvilarakennuksen päätyovikatoksen:) Yksi hauska yksityiskohta Glimsissä oli alla kuvassa näkyvä omenapuun runkotuki. 


 
Suosittelen siis Glimsiä, jos satutte menemään Espooseen, mutta vielä enemmän pidän enemmän Loimaan Sarkamuseosta ja varsinkin ennen koneita -pysyväisnäyttelystä. Lisäksi pidän Turun Kuralan kylämäestä ja luostarinmäestä. Näistä museoista saa hyviä vinkkejä siihen, mitä omavarainen elämä Suomessa on ollut.

Kurkkaahan seuraavien linkkien takaa, mitä muille omavaraisblogisteille kuuluu :)

VYÖHYKE 1

VYÖHYKE 2


VYÖHYKE 3

VYÖHYKE 4


perjantai 12. kesäkuuta 2020

Nämä 10 kohtaa kannattaa ottaa huomioon kasvimaata perustaessa

Kaverini kertoi aloittavansa mökillä kasvimaanpidon ihan alusta ja jäin miettimään sitä, mitä nyt tekisin jos aloittaisin tyhjältä pöydältä.


  1. Ensinnä valitsisin hyvän, aurinkoisen ja melko laajan alueen kasvimaalle.
  2. Itse aitaisin alueen joko vihreällä puutarhaverkolla tai risuaidalla jos on tarvetta tuulensuojalle. (Aita estää niin kutsumattomia kotieläimiä kuin villieläimiä ruokailemasta kasvimaalla.)
  3. Seuraavaksi ostaisin letkukasoja ja sadettimen ja ohjaisin kaivolta vettä sadettimella kasvimaalle.
  4. Sitten perustaisin kompostointialueen, sillä oma mullantuotanto on tärkeä asia kasvimaalle ja koska sen valmistumisessa kestää hetken niin homma on hyvä saada aluilleen hetimiten.
  5. Sitten suunnittelisin kasvihuoneen ja mahdollisten marjapensaiden ja hedelmäpuiden paikat. Oma kasvimaani sijaitsee loivalla etelän rinteellä, joten omenapuut ovat rinteen ylälaidalla, ja sitten tulevat kirsikkapuut ja alinna ovat marjapensaat. Näin kaikki saavat tarvitsemansa auringonpaisteen. 
  6. Seuraavaksi on syytä miettiä kasvualustoja. Haluaako käännettävää avomaata, kohopenkkejä, lavakauluspenkkejä vaiko kaikkia kolmea. Savimaan kanssa voi olla hyvä lähteä liikkelle kohopenkeistä eli hommata pohjalle pahvia, sitten risuja ja paljon katetta esim olkea tai pehkua ja päälle sitä tulossa olevaa kompostimultaa tai kaupan multaa ja siihen kyvöt.
  7. Esikasvatuspaikkoja on myös hyvä miettiä talon sisällä. Miten saada mahdollisimman moneen kerrokseen etelän puoleiselle ikkunalle taimia ja millainen kasvuvalo on tarpeen.
  8. Työkaluista välttämättöminä pidän hyvää talikkoa, pistolapiota, voikukkarautaa, kottikärryjä, kastelukannuja (suuttimella), sadevesitynnyreitä, kaaliverkkoa, pientä kuokkaa ja istutuslapiota sekä sadetinta.
  9. Jos heti ensimmäisenä vuonna ei ota kaikkea maata käyttöön, kannattaa laittaa tiiviisti pressua tuleville istutusalueille, jotta rikkaruohot kuolevat siltä alueelta ennen käyttöönottoa. Muutoin en pidä muovista kasvimaalla, mutta pressu ja kaaliverkko ovat mielestäni korvaamattomia.
  10. Jos kaipaa ruokaa omasta maasta, niin kannattaa keskittyä alkuun niihin kasviksiin mitä muutenkin käyttää ja siitä sitten laajentaa vähitellen muihin kasviksiin.
Lannoitteena kasvimaallani käytän palanutta hevosenlantaa, kaninpapanoita ja biohiiltä.

maanantai 25. toukokuuta 2020

Viljelyitä

Kevät on ollut kylmä ja siksi viljelytkin ovat kaikki myöhässä, mutta jotain pääsin aloittelemaan viikonloppuna. Yksi laidunlohko, uusi pihatarha ja yksi lainapelto on nyt kylvetty. Tällä kertaa kokeilussa on hevosille tarkoitetut Viljelijän Berneriltä osetut Horse Master heinän siemenet ja Ahoalusta tilattu hevoslaitumen yrttiseos.


Ensimmäiset kaalintaimetkin pääsivät kaaliverkon alle ja muutama tomaatti, kurkku sekä paprika kasvihuoneeseen. Hyvin näyttivät selviytyvän ensimmäisistä öistä, joten pian pääsevät loputkin taimet multaan. Tuo hyötykasviyhdistykseltä ostamani kaaliverkko on ollut loistava, mutta liian pieni tämän vuoden kaalimäärälle, jotan ajattelin vain pikaisesti napata toisen kaaliverkon Hankkijan hyllystä. Se oli vikatikki. Halvalla ei saa hyvää. Aivan kertakäyttöinen muoviverkko. Seuraava täytyy tilata samasta paikasta kuin ensimmäinenkin.



 Yksi luumupuista on innostunut kukkimaan, mutta muut vasta heräilevät. Vuohetkin pääsivät ruohonleikkuuhommiin, mutta saivat aikamoiset ötökänpuremat heti alkuun.

Nelli osaa ottaa kylvöpuuhat rennosti.

maanantai 4. toukokuuta 2020

Omavaraisuutta vuonna 2020 osa 5



Viime kuukausi oli rankka. Ensinnä kuoli mehiläiset ja sitten sairastui hevonen ja siinä menikin kuukausi hoitaessa sitä ja klinikallekin päästiin pariin otteeseen. Mehiläisten osalta tarina taisi olla siinä. En vain näemmä saa pidettyä niitä hengissä. Hevonen sen sijaan on hengissä ja voi paremmin. Vielä toki odotan kontrollikäyntiä klinikalla.

Edellä mainituista syistä, en ole pahemmin omavaraisuutta ehtinyt edistää. Ainoa näkyvä edistys on ollut vadelmapenkin perustaminen morsiusangervon ja vuorenkilpien tilalle. 


Kasvihuone on saanut  takaseinästä puuttuvat laudat ja kulmalaudat. Ränni vielä puuttuu ja toisen oven tuunaus. Ikkunaruudut pitää myös kiinnittää listoilla laudanlappujen sijaan. 


Lannat on ajettu taas lantalasta ja niittylaitumelta peltoon ja taimia olen alkanut koulimaan pikku hiljaa. 


Yläkerta odottaa päätyjen rakentamista ja ikkunan maalausta.





#valkosipulitsentäänkasvaa


Vyöhyke 1

Vyöhyke 2

Vyöhyke 3

Ku Ite tekee https://www.kuitetekee.com/2020/05/04/suuntana-omavaraisuus-2/
Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=4399

Vyöhyke 4

Vyöhyke 5

Norja


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Omavaraisuutta vuonna 2020 osa 4 - kompostointia


Tällä yhteispostauskerralla keskityn projektieni etenemiseen.  Yläkerran remontti on edistynyt kaiteiden ja koolauksien sekä villoituksen verran eteenpäin. Panelointikin on hyvällä mallilla ja päätyseinät on sisäpuolelta levytetty. Lumeton talvi on mahdollistanut ulkorakennusprojektien aloittamisen aikaisemmin kuin tavallisesti. Helmikuussa purin lopun possutarhasta pois, ja nyt olen pilkkonut noita puolimätiä kuormalavoja, jotta voin biohiilettää ne ja onkia magneetilla naulat pois.
Ponit ovat mulla pihassa ollessaan kesällä 1ha:n kokoisella alueella, mutta talvella vain 0,5ha alueella. Tarhasta kakat siivoan viikottain, mutta tuon niittylaitumen kakkapaikkojen siivous tapahtuu yleensä huhti-toukokuussa. Tänä vuonna senkin suhteen olen ajoissa eli joitakin kakka-alueiden kakkoja olen jo haravoinut kasoiksi. 

Kompostointi

Syksyllä aloittelin uuden kompostialueen rakentamista kasvimaalle ja nyt olen jatkanut sen rakentamista. Tämän jälkeen tontilla on kolme kompostia. Yksi lämpökomposti, yksi avokompostikasa ja viimeisimpänä tämä kasvimaan kompostialue. Vinkkinä muille kuormalavoista kompostia rakentaville; rakenna samankokoisista lavoista, tasaiselle kivettömälle maalle ja suunnittele kattorakenne etukäteen, jolloin saat siistimmän kokonaisuuden kuin minä :D

Koska en ole aiemmin ehtinyt keskittyä komposotinnin saloihin, aloin nyt lukea työkaverilta lainaamaani kompostikirjaa (Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta by Kirsi Tuominen).
Kompostin hyvinvoinnin perustana on kolme pääasiaa eli
1.  ilmavuus (lue kuohkeus)
2.  kosteus
3.  ravinnesuhteet

Jos kompostista puuttuu happi, se muuttuu tunkioksi, jossa jäte ei maadu vaan se mätänee.  Komposti tarvitsee karkeaa eloperäistä ainetta, joka varmistaa hapen liikkumisen ja imee itseensä liian kosteuden.

Seosaineita voi olla esim oksahake, kuorike, kutterinlastu, olki, ruoko, kuivat puun lehdet, sammal ja turve. Hyvä seosaine ei tiivisty joutuessaan jätteen sekaan. Paras seosaine syntyy kun sekoittaa keskenään karkeaa sekä kosteuttaimevää seosainetta yhteen.

Kompostin pieneliöt tarvitsevat hapen lisäksi kosteutta, mutta liika kosteus tiivistää kompostikasaa ja siksi komposti on aina syytä suojata sadevedeltä. Liian kostea komposti ei ole ilmava ja silloin se usein haisee. Kompostia kun puristaa siitä pitäisi tihkua hieman nestettä. Jos komposti on liian kuiva niin sitä voi kastella laimennetulla pottavedellä tai nokkosvedellä.

Mitä jos kosteus ja happi ovat kohdallaan, mutta kompostijäte ei vaan maadu? Syynä voi olla se, että komposti on rakennettu liian yksipuolisesta jätteestä. Komposti tarvitsee sekä typpeä että hiiltä. Elintarvikejäte on yleensä vähätyppistä, varsinkin jos se sisältää paljon poroja ja perunankuoria. Ruohosilppu ja rikkaruohot ovat typpirikkaampia kuin ruskea jäte. Hiilipitoista jätettä on kaikki puumainen aines eli seosaineet. Käymäläjäte on muuten kovin typpipitoista ja sen vuoksi sen päälle on hyvä heittää hiilipitoista kuviketta. (lähde:Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta)


Esikasvatus ja tiput

 
Purjot, tomaatit, parsa,- kukka,- ja keräkaalit itävät hyvin. Vanhentuneista paprikan siemenistä iti vain yksi siemen. Niin ja pyykkiteline on toiminut hyvin esikasvatustelineenä :)

Tiputkin ovat kasvaneet hyvin. Kuvassa näkyy isä-kukko Tobias ja kanatiput; Ansa ja Heta.

Näiden linkkien kautta pääset lukemaan muiden omavaraisblogistien kuulumisia:


Kasvuvyöhyke 1

Omavarainen Jovela

Laura eli Javis


Iso-orvokkiniitty
 

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat

Urban Farming kaupunkiviljely

Rouva yrttinen

Oma tupa, tontti ja lupa

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut


Koivun juurella

Metsäläisten elämää

Airot ulapalla

Caramellia

Rakkautta ja maanantimia


Kasvuvyöhyke 4


Puutarhahetki– suurien unelmien puutarhablogi

Korkeala


Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka 


Riemullista pääsiäistä!