tiistai 1. tammikuuta 2019

4. Adventti / 2018 joulu!

Parhaan joululahjani sain aattoaamuna mennessäni talliin hakemaan pikku-ukkoja ulos. Edy hörisi mulle ensimmäistä kertaa elämässään. Ja voi kuinka ihana matala hörinä sillä on :) Reilun vuoden Edy on asunut luonani ja pikku hiljaa se alkaa ymmärtämään ihmisen merkitystä. Wallun kanssa ne ovat olleet paita ja peppu jo alusta alkaen, vaikkakin ruuan suhteen Edy on pomo eli se aloittaa heinäkasan syömisen ja armollisesti antaa Wallun syödä toiselta laidalta. 


Jouluun kuului vanhempien kanssa joulukirkossa käynti, joulusauna, herkkuja ja mummun luona vierailu. Kummipoikaakin ehdin nähdä pikaisesti. Kotona odotti hivenen jäähtynyt torppa (+12c) mutta silti kotiin on aina niin ihana tulla ja pianhan se lämpeni...vähän liian lämpimäksikin (+21,7c)

Tapaninpäiväajelun hoidin tänä vuonna Toyotalla metsässä hakkuu-uria pitkin körötellen.




Joululoma meni vähän sairastaenkin, mutta ehdin mä viime vuoden juhannuskokonkin polttaa.. Alku näytti vähän epätoivoiselta, mutta kyllä se sitten syttyi (Yllä kuvassa näkyy alkutilanne)


Joulukuusi oli tänä vuonna vanerinen, mutta muutoin joulukoristeet olivat perinteisiä (tontuttomia) koristeita :)

Toivorikasta vuotta 2019 toivoo harmaan torpan väki!
-Jer.29:11-

maanantai 17. joulukuuta 2018

3. Adventti / 2018


Seimelle tuli kolmannen adventin kunniaksi lammas :)





Nelli odottaa Itämaan tietäjiä tuomaan herkkuja :D





torstai 13. joulukuuta 2018

Isovanhempieni aarteita

Sain joku aika sitten edesmenneeni isoäitini kahviastiaston ja päätin lahjoittaa kaikki eripari-kuppini eteenpäin ja ottaa tuon kauniin astiaston arkikäyttöön. Samalla sain kaksi ihanaa täkkiä, joista toista Nelli on vähän yrittänyt omia, mutta sentään toinen on jäänyt mun käyttööni.





Kaiken kruunasi tämä mielestäni maailman ihanin joululiina!


 Muita isovanhempieni aarteita ovat isoisäni revontuli-villapaita, jonka pienensin itselleni sopivammaksi ja toisen isoäitini juhlamekko mitä puolestaan täytyi vähän suurentaa, jotta vetoketju meni kiinni :D

Vielä haaveilen, että saisin tehtyä isoäitini (mustasta) häämekosta jotain itselle sopivaa :)



maanantai 10. joulukuuta 2018

2. Adventti / 2018

Lumi ja pakkanen menivät, vesi ja tuuli tulivat. Nyt sitä voi taas jatkaa syksyn haravointiurakkaa :D Mutta sitä ennen piti tehdä keittiön pöydälle tekolunta pumpulista :D


perjantai 7. joulukuuta 2018

Biohiili ei ole mikä tahansa hiili

Mitä sanoitsit jos kuulisit, että risuja polttamalla voisit saada korvattua päästöjäsi, parannettua kasvimaatasi, nopeutettua kompostisisi ja huussijätteesi kompostoitumista ja kaiken takana olisi yksinkertainen kartiohiiletin?

Kartiohiilettimen nimi on englanniksi flame curtain kiln tai flame top kiln.
Kartiohiiletin on nimensä mukaisesti kartion mallinen ja sen pohjalla ei ole ilmareikiä eli se saa korvausilmansa vain yläkautta jolloin liekki kuluttaa hapen. Näin ollen kartion pohjalle muodostuva hiillos ei saa tarpeeksi happea täydelliseen palamiseen eli tuhkaksi asti palamiseen. Koska kartiohiilettimessä ei ole voimakasta ilman läpivirtausta jäähdyttämässä, niin lämpö nousee poltossa korkeaksi. Näin ollen kaikki biomassan aineet kaasuuntuvat ja palavat. Tästä syystä biohiili ei ole sama kuin grillihiili.

Biohiilen historia on pitkä, vaikka sen salaisuus on avautunut tutkijoille vasta 2000-luvulla.


Biohiilen kennomainen rakenne varastoi vettä ja ravinteita, joten se parantaa ravinteiden ja kosteuden sitoutumista maahan. Kennomainen rakenne on niin hieno, ettei edes sade huuhdo ravinteita siitä mukanaan pois. Biohiili vetää myös puoleensa epäpuhtauksia maasta/ vedestä/ ilmasta, joten se sitoo esimerkiksi hiiltä ilmakehästä vuosisadoiksi, ehkä jopa vuosituhansiksi. Lisäksi se tarjoaa mikrobeille hyvän "kodin", mutta se ei maadu, koska mikrobit eivät pysty käyttämään sitä hyväkseen ruokana. Näin ollen se edistää kasvuston ja pieneliöstön muodostumista maahan. Biohiili vähentää maan lannoituksen tarvetta.


Kartiohiiletin on siis oiva keino muuttaa pihan ylimääräinen biomassa eli esim risut ja heinät biohiileksi.

Kartiohiiletintä on kehittänyt ja tutkinut Ithaka-instituutti Sveitsissä. Instituutti tarjoaa ilmaiseksi mittoja ja tietoja kartiohiilettimestä. Suomi on 66 maa, jossa valmistetaan kartiohiilettimiä. Suomessa niitä saa tilauksesta Innovaatiopalvelu Koivukunnas Oy:stä.



Biohiilettimellä voi myös hiilettää talon ulkoverhouslautoja, jolloin UV-valo ei pääse pintaan käsiksi ja ulkopinta ei tarvitse uusintakäsittelyjä kuten maalatuissa kohteissa. Japanilaiset ovat käyttäneet tätä tekniikkaa pitkään (googlaa esim. shou sugi ban housing)
Lähteet: http://www.innovaatiopalvelu.fi/biohiili/
         Jalostuksen biohiilityöpaja 13.10.2018 Pekka Koivukunnas

maanantai 3. joulukuuta 2018

1. Adventti / 2018

Ensimmäinen adventti ja pakkanen on täällä <3 Joulunlapsi -paketit lähtivät maailmalle viime viikolla ja jouluvalot ovat syttyneet pihalle. Seimi valmistuu pikku hiljaa.


Syksyn hommat ovat hyvällä mallilla, mitä nyt osa lehdistä on haravoimatta, pihakalusetet osittain vielä pihalla ja polttopuut osittain pätkimättä, mutta puutarhaletkut ovat rullattu pois, suurin osa perunoista on nostettu ja kasvihuone on laitettu talvikuntoon. Ruohonleikkurikin sai tankkiinsa suoja-ainetta. Polttopuita on tarpeeksi ja ponien sääsuojassa on katto paikoillaan. 

Poneillahan on ollut kuormalavoista tehty katos niityllä, jonne on kulku tarhasta. Katos on ollut ihan hyvä, mutta kahdelle samankokoiselle ponille se oli mielestäni vähän pieni. Ajattelin siis lisätä katoksen syvyyttä yhden kuormalavan verran lisää. Samalla muutin sitten katoksen mallia niin, että yhden todella ison kulkuaukon sijaan katoksessa on kaksi pienempää kulkuaukkoa vastakkaisissa kulkmissa. Laajennetun katoksesta kiitos kuuluu kahdelle talkoolaiselle <3. Yksin en olisi saanut elementtejä pystyyn, saati osannut suunnitella tarpeeksi vahvaa rakennetta. Vielä katoksesta puuttuu yläosan laudoitus, ovenpielet ja sisäpuolen levytys.




Jossain asiassa olen sen sijaan etuajassa, nimittäin kasvimaan kääntämisessä :D Käytin veronpalautusrahojani etukäteisesti ja vuokrasin 4,5t Yanmarin. Ah mikä vekotin! En tosin itse tehnyt sillä töitä, mutta töiden jälkeen leikin sillä omaksi ilokseni. Tuollainen pitäisi olla omana, että saisi harjoitella ja kaivuuvauhti paranisi :) Nyt on siis kasvimaan käyttämättömän osan kumpu tasoitettu, kivet nosteltu syrjään ja ison kuusen kanto irroitettu. Ja vähän aidantolppiakin on kaivurin avulla tuupattu maahan :) Keväällä haaveilen vuokraavani tuon uudestaan sillä kellarin takana on muutama häiritsevä kivi ja nyt ei uskalla kellarin lähellä kaivaa jottei pakkanen keksi mennä kellariin.









torstai 25. lokakuuta 2018

Laidunkauden päätös




Tänä syksynä ponit saivat vielä syyskuun puolesta välistä lisälaitumen käyttöönsä eli läheltä olevalta muutaman hehtaarin lammaslaitumelta jäi vielä syötävää ja pikku-ukot saivat syödä sielä vielä kuukauden. Syksy onkin ollut ihanan lämmin ja valoisa.
Nyt laidunkausi on jo loppunut ja pihassa alkaa kura kerääntyä kulkuväylille. Pientä huolta meinaa aiheuttaa keskeneräinen laidunkatoksen laajennustyö, mutta jospa siihen löytyisi aikaa, osaamista ja apukäsiä ja ponit pääsisivät kunnolla suojaan syksyn sateilta :)


Videolla haen pikku-ukot laitumelta kotiin. Vähän hitaasti ne tulivat luokse, mutta pihassa odotti oma ihana haketarha, siinä kun on niin ihana piehtaroida ja kotiniitty, jota vielä voi yrittää järsiäkin vähän :)


Herra kaniinikin laidunkausi alkoi olla lopuillaan, joten toin Neiti kanin sen luokse tutustumaan, jotta sain selville tulisivatko ne talvella samassa kerrostalossa tallissa toimeen :)



 Ja hyvinhän ne tulivat juttuun:) Ensinnä haisteltiin vähän häkin läpi ja sitten jo jyystettiin yhdessä männynoksaa ulkohäkissä. Nyt molemmat asuvat tallissa olevassa kanikerrostalossa.

Tässä jokin aika sitten ystäväni soitti ja pyysin, että hakisin takaisin ne kanamunat, mitkä annoin hänelle talvella :D no minäpä hain Astan, Allin ja Alinan takaisin kotiin. Kukko ja vanhat kanat eivät ole vielä oikein ottaneet näitä munana muualle adobtoituja uusia kanoja omikseen, mutta muutoin typyt ovat kotiutuneet niin, että nyt jo harjoitellaan ulkona vapaana oloa. Yhtenä päivänä naapuri soitti, että hänen poikansa oli tullut kysymään että "äiti onko normaalia, että naapurin kanat kävelee tuolla tiellä?" No ei oo juu :D Nämä uudet kanat ovat kovin kiinnostuneita hevosen kakkakasoista ja epäilen että Wallu oli käynyt tekemässä tuttavuutta (lue ajamassa takaa) niitylle tulleita kanoja, jolloin kanat olivat päätyneet tontin laidalle ja siitä tielle..Ilahtuneen oloisina lähtivät kyllä tulemaan luokse kun menin tielle kysymään, että mitäs te täällä teette?
Sen jälkeen typyt ovat kuitenkin pysyneet pihassa :)