Harmaa torppa

  Kukkani nyörit eivät antaneet periksi varsinaiselle ruokinta-automaatille, joten ostin ruokinta-ajastimen. Onneksi hevosille ei ole pahemmin eroa tippuuko heinät kaapista vai putoaako aamuyöstä katosta ylimääräinen heinäpussi. Edylle riitti pari harjoituskertaa heinäpussin tipautuksesta, mutta Wallua katosta tipahtava pussi epäilytti hieman enemmän. Nyt molemmat ovat kuitenkin tottuneet aamu neljän ylimääräiseen heinätarjoilluun. Pihatossa ajastimen voi asentaa porttiin, jolloin tiettyyn aikaan portti aukea ja hevoset pääsevät alueelle, jonne on viety etukäteen heinät. Feed-X:in ajastimet eivät vaadi sähköä eli ne toimivat väännettävän munakellon tavoin. Ajastimia on kuudelle ja kahdelletoista tunnille. Perusajastimen saa Kirahvi Oy:stä reilulla 150 eurolla. Erilaisiin tarpeisiin ajastimia löytyy vajaaseen 400 euroon asti. Ajastimen koukusta lähtee kaksi eri köyttä. Yksi menee katon kautta Edyn pussille ja toinen Wallun heinäpussille. Ajastin on rakennettu 2kg kuormalle, mutta k...

Syy ei ainakaan ole siinä, että suojaisin puuni tarpeeksi hyvin. Alkuun minulla ei edes ollut mitään suojia istuttamieni puiden ympärillä, mutta sitten alkoi epäilys iskeä, että mitä jos ensi talvena ei olekaan näin hyvä tuuri. Lisäsin siis nuorien omenapuiden ja muutaman luumupuun ympärille ihan oikeat verkot, mutta muiden varsiin lisäsin noin 30-50cm runkosuojaa eli ihan liian vähän.  Syy ei myöskään ole siinä, että tamppaisin lunta ahkerasti puuntaimieni ympäriltä, jolloin mitättömät runkosuojat olisivat tarpeeksi. Eikä syy ole todellakaan siinä, että kasvimaani olisi hyvin aidattu. Syy ei myöskään ole siinä, että seudulla ei olisi jäneksiä. Oheisessa kuvassa on todistusaineistoa, siitä miten ketävästi jänöjussi on aidan yli kasvimaalleni lipunut.  Pohdiskelujeni tuloksena, olen rajannut vaihtoehtoiset syyt kahteen. Joko hedelmäpuuni maistuvat niin pahoilta, ettei ne kelpaa edes maalaisjäniksille tai sitten talviruokin jäniksiä hevosten heinillä niin hyvin, ettei nuo röyhtä...

  Tälle kasvukaudelle minulla ei ole kummemmin tavoitteita, mutta unelmia on aina! Suurin osa niistä vaatii vain ihmeen, mutta onneksi Jumala taitaa ihmeitä. Ilman apukäsiä, en pääse ponieni kanssa minnekään, joten se vaatii ihmettä.  Mehiläisiä voisin hankkia taas, mutta niiden hengissä pitäminen vasta ihmettä vaatiikin. Kesäpossuaitauksen saisin varmaan itsekseni rakennettua, mutta possujen hankitaan ja lopetukseen tarvisin apuja. Unelmoin yhä omasta peltopläntistä ja konevoimasta. Unelmoin myös satoisasta kasvukaudesta ja säilönnän ihmeestä. En siis ole mikään kodin hengetär, enkä omaa säilönnän vaatimaa tarkkuutta.  Viime kasvukautena päätin laajentaa kaalien kasvatusta siirtämällä perunamaan kasvimaalta navetan taakse, entisen possutarhan paikalle. Toivottavasti se on hyvä idea.  Katoksen alku Samoin viime kautena aloittelin ponien metsätarhaan katosta. Sen valmistuminen vaatisi rahan lisäksi apuvoimia, millä ei olisi korkeanpaikankammoa.  Syksyllä päädyin ...

 Instagramin puolella tuli pyyntö kirjoittaa blogikirjoitus vuohista. Kahdeksan vuotta sitten minuun iski vuohikuume ja siitä lähtien, minulla on ollut aina vähintään kaksi vuohta tallissa. Vuoheni ovat suomenvuohia; Irmeli ja tyttärensä Hilma. Irmeli on toinen ensimmäisistä vuohistani ja vaikka se ei ole mikään paras lypsettävä niin se on loistava kuttu, sillä on yksi ominaisuus ylitse muiden. Irmeli nimittäin ei karkaa aidoista. Sille oli kasvatuskodissaan käynyt onnettomuus sähkölangan kanssa ja siitä sille on varmaan pysyvä kunnioitus aitoja kohtaan. Tämän vuoksi minulla on aitoina n 90cm korkeaa verkkoaitaa ja sen sisäpuolella kaksi kierrosta sähkölankaa ja niissä satunnaisesti sähköt päällä. Irmeli on johtajakuttu, joten se on opettanut jälkeläisilleen ja jäljeläisten jälkeläisille aitojen kunnioitusta. Irmelin tytär Hilma uskoo äitiään aitojen suhteen, mutta hihnassa se kulkee nätisti toisin kuin äitinsä ja lypsyllä se käyttäytyy kuin mallioppilas. Vuoheni syövät kauraa, po...

Jouluni ei ole omavarainen, mutta teoriassa se voisi olla ainakin omavaraisempi. Jouluun mennessä kellarissa on vielä juureksia ja mehua ja joulukinkku voisi olla omasta possusta. Joulukoristeiden ja kynttilöiden suhteen voisi olla melko omavarainen. Ja lahjoja voisi tehdä itse ainakin luonnon antimista, mutta näin ei käynyt ainakaan tänä vuonna. Kasvimaallani on leudon loppusyksyn jäljiltä vielä muutama punakaali ja ajattelin niistä tehdä jouluksi punakaalilaatikkoa . Tänä vuonna ei ollut kesäpossuja, mutta ostin ystävältäni ankan pakastimeen ja ajattelin yrittää tehdä siitä joulupaistoksen :) Tässä ohessa olen treenannut oman turkkilaisen jogurtin tekoa onnistuneesti ja täysin epäonnistuneesti. En ole vielä selvittänyt  mikä johti epäonnistumiseen, mutta eiköhän sekin vielä selviä :) Jovelan johannan uuniomenahillokeresepti jogurtin kanssa oli ihanan jouluisen makuinen! Yhden jouluisen jutun suhteen olen kyllä omavarainen nimittäin joulukuusen :D Pihasta löytyy maljakkoon sopivia...

  Syksy tuli eli nyt pitäisi siivota kasvimaalla ja -huoneessa ja siirtyä seuraavan kasvukauden odotteluun. Tyhjensin kyllä tomaatit kasvihuoneesta, mutta en kyennyt tyhjentämään kasvihuonetta kokonaan, vaan täytin sen uudestaan kantamalla kasvimaalta kaikenmaailman kaalikasveja ja istuttamalla ne tomaattien, kurkkujen ja basilikan tilalle ja sitten viritin kynttilät kattokruunuun ja hellaan tulet :)  Sen jälkeen aloittelin kasvimaan tyhjennystä ja samalla kirjailin ylös mitä haluan ensivuonna ja mitä en. En esimerkiksi ole koskaan innostunut punajuuresta, mutta tänä vuonna törmäsin aivan ihanaan borsch-keitto reseptiin ja mieleni muuttui punajuuren suhteen :) Tein viime syksynä ensimmäistä kertaa syyskylvöjä (porkkanalla ja palsternakalla) ja koska ne onnistuivat hyvin (syyskylvetyt porkkanat eivät päätyneet myyrien suihin) niin tarkoitus on tehdä myös tänä vuonna syyskylvöjä. Ja sehän vaatii sen, että inventoin siemeneni. Kolmesta eri paikasta löytyi koskemattomia sekä osit...

Kuulumisia Tämä vuosi on ollut monenlaisten vastoinkäymisten vuosi, joten olosuhteiden pakosta keskittyminen on ollut enemmän selviytymisessä kuin unelmia kohti pyrkimisessä. Näin ollen omavaraisuus aste on pienentynyt tänä vuonna entisiin verrattuna. Kasvimaalta ei tullut pahemmin satoa, eikä hunajaakaan nyt tule kun mehiläiset kuolivat viime talvena. Teuraskukkoja tuli pari naapurista, mutta muutoin lihaakaan ei ole tullut. Eläinten rehujen suhteen omavaraisuus on myös vähentynyt, ja polttopuut hankin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tontin ulkopuolelta.  Haaveissa oli rakentaa tänä vuonna uutta ponikatosta ja pölyttäjäkukkamaata sekä uudistaa vanha possutarha tulevaisuutta varten. Nämä projektit jäivät kuitenkin pois listoilta, mutta pienen vadelmatarhan sain tehtyä ja jopa sain maistiaiset siitä. Yläkerran remontti on myöskin edistynyt, mutta vielä tekemistä riittää esimerkiksi rappauksen, maalauksen ja listoitusten osalta. Sähköt sain yläkertaan ja  sängyt ovat viimei...