Harmaa torppa

 Kesäkuun Satun ja Heikin luotsaaman omavaraisyhteispostauksen aiheena monimuotoisen luonnon ohessa oli luonnonmukainen tuholaistorjunta.  Kävin keväällä luonnonmukaisen torjunnan luennolla. Luennon kantava ajatus oli tasapaino. Pitää löytää tasapaino hyökkääjien ja torjujien välillä. Kerroksellisuus, kotimaiset kasvilajit ja puutarhan puolivilleys tarjoaa koti- ja lehvähdyspaikkoja esimerkiksi sammakoille, siilille ja pikkulinnuille. Itse olen suosinut jo kauan "ei kaikkia munia samaan koriin"-metodia, eli monipuolisia lajikkeita, jolloin aina joku selviää kesän hyökkäyksistä. Lisäksi suosin viljelykiertoa kasvimaallani, vaikka en olekaan kovin suunnitelmallinen kasvualueiden kierrättäjä :P Tähän mennessä tontillani on ollut ainakin seuraavanlaisia tuholaisia; kaalikoin ja kaaliperhosen toukat ovat syöneet kaalejani lehtikirvat ovat käyneet paprikan ja chilin kimppuun kasvihuoneessa. lehtokotilot ovat syöneet kaaleja ja salaatteja kirpat ja tai kaalikärpäsen toukat ovat vio...

 Kevät on edennyt tavallisten kevättöiden kera. 1ha:n tarhoissa on jonkin verran lantojen haravointia ja keräystä. Muutama riskipuukin piti kaataa ja risukkoa siistiä. Pyytämättä ohjelmaan tuli myös käsityöntä tehtävää kivien ja maansiirtoa. Ja sitten alkoi myös perinteiset aitausten kunnostukset ja lankojen siirrot ja kasvien esikasvatukset sekä kasvimaan kunnostus ja kylvö. Polttopuu-urakka odottaa vielä tekijäänsä. Samoin tallin pehkujen tyhennys. Lyhykäinen kesälomani odotuttaa vielä tulevaisuudessa, mutta kesän projektit nytkähtivät kuitenkin jo käyntiin, kun sain parina päivänä apukäsiä tontille. Hevoskatoksessa on nyt huopakate ja tarkkanäköisemmät voivat huomat kuvasta, että feed-x automaatti on viritetty myös hevoskatokseen.  Huussin listoitus jatkuu, vielä puuttuu ikkunalistat ja perkolasta muutama kohta. Uuden ulkokanatarhan runko on pystyssä ja seuraavaksi jatkuu katon ja ankkalan rakentaminen. Huussista puuttuu enää ikkunalistat ja perkolasta muutama patikka ja ra...

Juoma- ja käyttövesi Tontillani on oma kaivo ja kaivossa on sekä sähköpumppu että käsipumppu. Lisäksi kerään sadevettä kasvihuoneen rännistä. Kunnan veden kanssa, veden laatu ja saatavuusongelmat ulkoistetaan kunnalle ja itse "vain" maksetaan vesi- ja viemäriliitynnät sekä käyttömaksut. Kaivoni ei ole koskaan kuivunut minun aikanani, ja samaa todistaa perimätieto. Eli koska en maksa vedestä käyttömaksua ja kaivo on tuottanut vettä hyvin kuivinakin aikoina, niin olen voinut käyttää kaivovettäni kasvimaan kasteluun. Minun lisäkseni elämet kuluttavat kaivovettäni. Oma kaivo tekee ihmisestä vesiomavaraisen, mutta kaivosta pitää pitää myös huolta. Kaivoveden testaus Kaivovesi tulisi tutkituttaa ympäristöhallinnon mukaan vähintään kolmen vuoden välein. Veden voi lähettää testattavaksi laboratorioon tai käyttää testipaketteja. Itse päädyin alkuun laboratoriotutkimukseen ja myöhemmin siirryin testipaketin käyttäjäksi. a) laboratoriotutkimukset: esimerkiksi k aivoveden käyttökelpoisu...

  Tulevana kesänä lomaa ei ole paljon, mutta se ei estä silti haaveilemasta erilaisista projekteista. Avainsana tulevan kesän projektihaaveille on viimeistely . Haaveilen viimeisteleväni tallin katon päätypellit, (tämä vaatii henkilönosturia vuokralle) uuden pihakanalan, (tämä vaatii ratkaisun keksimistä oven ja katon suhteen) huussin listoituksen ja päätypergolan, (tämä vatii vähän lisää puutavaraa ja hieman maan kaivamista) hevoskatoksen katon (tämä vaatii ainakin yhden talkoolaisen ja konevoimaa). Uusia projekteja olisi ankkojen kesätilojen valmistus. Haaveena olisi siis saada muutama myskiankka taistelemaan kanssani alati kasvavaa lehtokotiloarmeijaa vastaan. Uusi vuohikatoskin on suunnitelmissa, mutta se taitaa toteutua vasta seuraavana vuonna. Nämä Pixabayn haavekuvat eivät ole ihan realismia, mutta haaveiluun ne sopivat hyvin. :) Huussin kylkeen tuleva pieni pergola köynöksille. Myskiankka (tai sorsa) Selvästi kuvassa on yksilappeinen hevoskatos ja pieni ankkala ;) Puutarhan...

Mitä jos kaupasta ei saisikaan ruokaa? Mitä jos toimitusketjut olisivat katkenneet tai kauppa olisi kiinni lakon vuoksi, mitä ruokaa silloin laittaisin?  Kellarista löytyy juureksia, hilloja, mehuja, (likööriä) ja valmiita pastakastikepurkkeja. Navetasta löytyy maitoa, josta saa tehtyä kermaa, jogurttia ja voita. Navetasta saa myös kanamunia ja kotoa löytyy viime kesän hunajasatoa. Pakastimesta löytyy marjoja ja lihaa. Viljoista säilön vain kauraa (eläimille). Keittiöstä löytyy kotivaralaatikko ja kaapeista lisää elintarvikkeita. Mutta entäpä jos kaikki kotivaran tuotteet olisi käytetty, mitä silloin söisin? Talvella voisin syödä esimerkiksi Juuressosekeittoa Uuniuureksia Perunamuusia ja peuramureketta Peurakeittoa Kauraleipää (tämä vaatisi työtä ja harjoitusta) Kaurapuuroa hilloilla tai marjoilla Jogurttia hillolla tai marjoilla Munakasta Pyttipannua Perunapurjososekeittoa Satokautena Täytetyjä kesäkurpitsoita Muna-salaattia Kukkakaalikeittoa Kanttareillikastiketta ja perunoita Ka...

 Väitän, että pienviljelijä saa ajatella logistiikkaa todella usein, varsinkin jos tilan rakennukset ja toiminnot eivät ole täysin valmiit.  Logistiikka sanaa käytetään yleensä viittaamaan tavaroiden kuljetukseen, jakeluun ja varastointiin. Pientilalla voi joutua miettimään vaikkapa polttopuiden kuljetuksen logistiikkaa, lumen varastointia tai heinän jakelua. Rakennusten ja kulkuväylien suunnittelu vaatii logistiikkaa Pienviljelijä joutuu miettimään: Millä välineillä rakennukselle kuljetaan? Rakennusaikana, normaalisti ja poikkeuksellisesti? Vaatiiko kulkuväylät kääntymistilaa esimerkiksi peräkärryille? Portaiden lisäksi joihinkin paikkoihin on hyvä olla myös rampin mahdollisuus. Mahtuuko ovi aukeamaan, jos katolta tulee lumet talon eteen?  Mahtuuko kottikärryillä tai traktorilla kaikista tarvittavista ovista sisään? Missä sijaitsee vesipiste? Missä vettä tarvitaan eniten?  Entä kulkumatka puuliiteriin? Tulisiko puuliiterin sijaita lähinnä taoa, vai saunaa vai kentie...

Omavaraistelu yhdistetään useasti siihen, että siitä pitää tulla säästöjä kun ei tarvitse ostaa itsetuotettuja tuotteita kaupasta ja samaan hengenvetoon sitä myös kritisoidaan, että monia tuotteita saa kaupasta halvemmalla kuin itse kasvattaen. Se on totta, että massatuotannolla ja kilpailulla hintoja saadaan laskettua matalaksi. Ja jos ei ole täysin omavarainen, niin tuotannosta tulee itselle kustannuksia. Usein ainakin aloituskustannuksia. Eli jos tavoite on  säästää mahdollisimman paljon rahaa, voisi pyrkiä tuottamaan vain ne elintarvikkeet ja tuotteet, joista tulisi tuottoa ja etsiä muut tuotteet esimerkiksi tarjouksista. Kasvimaalla voi kyllä säästää ruokakustannuksissa jos kasvattaa kasvit omista simenistä, nostaa veden omasta kaivosta, tuottaa kasveille omassa kompostissa lisäravinteita ja käyttää omaa työpanonsta kasvimaan hoitamiseen.  Entäpä sitten eläinkunnan tuotteet? Hunajantuotanto maksaa aloituskustannukset melko pian takaisin, jos sato on hyvä ja saa myytyä hun...